Oi rakkain Jeesukseni
”Oi rakkain Jeesukseni” (saks. O Haupt voll Blut und Wunden) on Paul Gerhardtin vuonna 1656[1][2] kirjoittama kristillinen virsi, jonka aiheena on Kristuksen kärsimyskertomus. Alun perin se on muunnelma belgialaisen Villersin sisterssiläisluostarin apotti Arnulf Louvainilaisen latinankielisestä runosta Salve caput cruentatum.[3] Suomalaisessa virsikirjassa se on Julius Krohnin suomentamana numerolla 63[1], mutta alkuperäisen virren kymmenestä säkeistöstä siinä on mukana vain kuusi.[3]
Tekstin alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Latinalainen Salve mundi salutare[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Virsi perustuu pitkään keskiaikaiseen latinankieliseen runoon Salve mundi salutare[4] ("Terve, maailman Vapahtaja"), jonka säkeistöt viittaavat ristiinnaulitun Kristuksen eri ruumiinosiin. Runon viimeinen osa, johon virsi perustuu, on omistettu Kristuksen päälle ja alkaa: "Salve caput cruentatun". Runon kirjoittajana on aikaisemmin pidetty Bernhard Clairvauxlaista[5], mutta nykyisten tietojen mukaan sen on kirjoittanut keskiaikainen runoilija Arnulf Louvainilainen (k. 1250). Dietrich Buxtehude käytti runon seitsemää osaa pohjana laatiessaan laulusarjan Membra Jesu Nostri, jonka eri laulut on myös omistettu ristiinnaulitun eri ruumiinosille: jalat, polvet, kädet, lävistetty kylki, rinta, sydän ja kasvot.
Saksalainen virsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Runon käänsi saksaksi luterilainen virsirunoilija Paul Gerhardt (1607–1676). Hän muotoili latinalaisen alkuperäisversion pitkälti uudestaan tavalla, joka kuvaa Kristuksen ristinkuolemaan liittyvien tapahtumien henkilökohtaisempaa mietiskelyä.[6] Se julkaistiin ensimmäisen kerran Johann Crügerin laatimassa virsikirjassa Praxis pietatis melica vuonna 1656. Vaikka Gerhardt käänsi koko runon, tunnetuimmaksi siitä on tullut viimeinen osa, jota sellaisenaan lauletaan virtenä. Sen saksankieliset sanat alkavat: "O Haupt voll Blut und Wunden" ("Oi pää täynnä verta ja haavoja").
Englantilaiset käännökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Virrestä on olemassa useita englanninkielisiä käännöksiä. Niistä ensimmäisen laati vuonna 1752 oxfordshireläinen anglikaaninen kirkkoherra John Gambold (1711–1771). Tunnetummaksi on kuitenkin tullut amerikkalaisen presbyteeriläisen kirkonmiehen, James Waddel Alexanderin (1804–1859) laatima käännös, joka alkaa: "O sacred head, now wounded" ("Oi pyhä pää, nyt haavoitettu"). Se oli laajalti käytössä 1800- ja 1900-luvuilla. Vuonna 1899 englantilainen runoilija Robert Bridges käänsi virren uudestaan suoraan latinasta. Hänen versionsa alkaa: "O sacred Head, sore wounder, defiled and put to scorn." Tässä muodossa se on muun muassa Englannin anglikaanisen kirkon nykyisessä virsikirjassa New English Hymnal vuodelta 1986.
Suomalaiset käännökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Virren suomensi Julius Krohn saksan kielestä vuonna 1880[1], mutta hänen suomennoksessaan ovat saksankielisen alkutekstin kymmenestä säkeistöstä mukana vain kuusi.[3] Virsikirjaan se otettiin vuoden 1886 virsikirjauudistuksessa, jolloin se sai numeron 59.[3][5] Vuoden 1938 virsikirjaan se otettiin melkoisesti muokattuna numerolla 63, ja sama numero sillä on myös nykyisessä, vuonna 1986 vahvistetussa virsikirjassa.[7] Virttä lauletaan kirkoissa yleensä pitkänäperjantaina.[8] Saman Gerhardtin virren mukaelma on myös nykyinen virsi 64, "Nyt pääsi verta vuotaa", jonka sävelmänä on Kalannista muistiin merkitty toisinto.[3]
Suomenruotsalaisessa virsikirjassa virsi on numerolla 60.[1]
Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi on numerolla 144. Siinä on seitsemän säkeistöä, ja tekstin on uudistanut Anna-Maija Raittila vuonna 1999.[9] Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirjassa Cantemus on virrestä nelisäkeistöinen versio, laulu 89, Hengellinen laulukirja -kirjassa siitä on viisisäkeistöinen muoto (laulu 99) ja Seurakunta laulaa -kirjassa nelisäkeistöinen muoto.
Sävelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Virren melodian on säveltänyt Hans Leo Hassler vuonna 1601[3] fryygiseen sävellajiin.[10] Alun perin se kuului maalliseen rakkauslauluun "Mein G'müt ist mir verwirret"[3] ("Mieleni on ymmällään"), mutta sävelmä tuli varsin pian myös hengelliseen käyttöön. Ensimmäisen samalla sävelmällä lauletun virren, Herzlich thut mich verlangen[10] kirjoitti Cristoph Knoll jo vuonna 1611.[3] Gerhardtin virteen sävelmän sovitti Johann Crüger vuonna 1656.[3]
Nykyisessä suomalaisessa virsikirjassa samalla sävelmällä ovat myös Nikolai Frederik Severin Grundtvigin kirjoittama hautajaisvirsi "Tiet kaikki kerran kulkee / portille kirkkomaan" (virsi 243) sekä Christian Gottlob Kernin katumusvirsi "Oi, kuinka unhottaisin / nyt armahtajani" (virsi 292).
Sävelmä muissa yhteyksissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sävelmä esiintyy viidessä koraalissa myös Johann Sebastian Bachin Matteus-passiossa.[3] Siihen sisältyy Gerhardtin virren kymmenestä säkeistöstä viisi säkeistöä:[11]
| Koraalin numero Matteus-passiossa | Alkusanat | Gerhardtin saks. virren säkeistö nro | Suomennoksen säkeistö nro | Suomennoksen säkeistön alkusanat |
|---|---|---|---|---|
| 21 | Erkenne mich, mein Hüter | 5 | 3 | Vie minut, Paimen hyvä |
| 23 | Ich will hier bei dir Stehen | 6 | – | ("Haluan pysyä tässä luonasi") |
| 63 | O Haupt voll Blut und Wunden | 1 | 1 | Oi rakkain Jeesukseni |
| Du edles Angesichte | 2 | – | ("Jalot kasvot") | |
| 78 | Wenn ich einmahl soll scheiden | 9 | 5 | Kun joutuu viime retki |
Lisäksi samalla sävelmällä lauletaan Matteus-passion koraali (numero 53): "Befiehl du deine Wege", joka sekin on Paul Gerhardtin kirjoittaman virren alkusäkeistö.[12]
Myös Bachin kantaatin Sehet, wir gehn hinauf gen Jerusalem (BWV 159) toisessa osassa esiintyvät saman virren sävelmä ja kuudennen säkeistön sanat.[13] Lisäksi Bach käytti samaa sävelmää mutta eri sanoilla Jouluoratorionsa ensimmäisen osan koraalissa Wie soll ich dich empfangen ("Miten minun pitäisi ottaa sinut vastaan") sekä viimeisen osan loppukoraalissa Nun seid ihr wohl gerochen.[14][10]
Franz Lisztin teoksen Via Crucis' kuudennessa osassa, "Pyhä Veronika", esiintyy muunnelma samasta sävelmästä. Tanskalainen säveltäjä Rued Langgaard sävelsi sen pohjalta sarjan muunnelmia jousikvartetille. Melodia esiintyy myös englantilaisen säveltäjä Edmund Rubbran 9. sinfonian ("Sinfonia Sacra") loppukuorona.
Paul Simonin kappale "American Tune" perustuu myös samaan sävelmään.[15]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d 63 Oi rakkain Jeesukseni Virsikirja. Suomen evankelisluterilainen kirkko. Viitattu 12.4.2017.
- ↑ ”Kristuksen kärsimys ja kuolema: Virsi 63”, Suomen evankelisluterilaisen kirkon virsikirja, s. 89–90. Suomen kirkon sisälähetysseura, 2001. ISBN 952-449-040-4.
- ↑ a b c d e f g h i j Oi rakkain Jeesukseni: Taustakuvaus viirestä 063 notes.evl.fi. Viitattu 12.4.2017.
- ↑ H. Henry: ”Salve Mundi Salutare”, The Catholic Encyclopedia. Robert Appleton Compay, 1912. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Vuotuiset juhlavirret: Kristuksen piinasta, kuolemasta ja hautaamisesta (Virsi vuoden 1886 virsikirjan mukaisena suomennoksena) Koraali.net. Arkistoitu 13.4.2017. Viitattu 12.4.2017.
- ↑ O Haupt voll Blut und Wunden – Text and Translation of Chorale Bach Cantatas Website. Viitattu 12.4.2017.
- ↑ ”Vuoden 1986 virsikirjan virret v. 1938 virsikirjassa (taulukko)”, Suomen evankelisluterilaisen kirkon virsikirja, s. 973. Suomen kirkon sisälähetysseura, 2001. ISBN 952-449-040-4.
- ↑ Pitkäperjantai Evankeliumikirja ja kirkkovuosi. Suomen evankelisluterilainen kirkko. Viitattu 12.4.2017.
- ↑ -: Ruotsin kirkon virsikirja, s. 241. Verbum förlag AB, 2003.
- ↑ a b c Markus Rathey: Johann Sebastian Bach's Christmas Oratorio: Music, Theology, Culture, s. 205–206. Oxford University Press, 2015. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Johann Sebastian Bach: Matteus-passio, s. 11–29. Suomen Laulu, 1990.
- ↑ Chorale Melodies used in Bach's Vocal Works: Befiehl du deine Wege Bach Cantatas Website. Viitattu 12.4.2017.
- ↑ Bach Cantata Translations: BWV 159 – Sehet! Wir gehn hinauf gen Jerusalem Emmanuel Music. Viitattu 12.4.2017.
- ↑ About this recording – Bach, J. S. Christmas Oratorio, BWV 248 naxos.com. Arkistoitu 23.12.2016. Viitattu 12.4.2017.
- ↑ American Tune chimesfreedom.com. Viitattu 12.4.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 63 Oi rakkain Jeesukseni (Virren sävelmä ja suomenkieliset sanat) notes.evl.fi.
- O Haupt voll Blut und Wunden: Text and Translation of Chorale (Virren alkuperäiset saksankieliset sanat sekä englanninkielinen käännös) Bach Cantatas Website.
- O Haupt voll Blut und Wunden, Ev. Gsb. 85, Gotteslob (2013) 289 (Sävelmä äänitetiedostona) commons.wikimedia.org.