Matteus-passio (Bach)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Valokuva J.S Bachin alkuperäisestä Matteus-passiosta

Matteus-passio (BWV 244, saks. Matthäus-Passion) on saksalaisen Johann Sebastian Bachin säveltämä kaksiosainen passio, oman tyylilajinsa mestarinäyte, joka kuvaa pääsiäisen ajan tapahtumat Jeesuksen Betanian ennustuksesta hautaamiseen saakka. Passio kantaesitettiin Leipzigin Tuomaskirkossa pitkänäperjantaina 15. huhtikuuta 1729 tai ehkä jo vuonna 1727. Teoksen esitys kestää noin 3½ tuntia.

Carl Philipp Emanuel Bachin ja Johann Friedrich Agricolan laatiman muistokirjoituksen mukaan J. S. Bach sävelsi uransa aikana viisi passiota, joista kuitenkin vain kaksi — Matteus-passio (BWV 244) ja Johannes-passio (BWV 245) — on säilynyt kokonaisina. Markus-passiosta on säilynyt nykypolville vain otteita. Matteus- ja Johannes-passio kuuluvatkin kuorojen vakio-ohjelmistoon pääsiäisaikaan.

Ennen uskonpuhdistusta kirkoissa oli piinaviikoilla tapana lukea tai laulaa Jeesuksen kärsimyshistoriat. 1600-luvulla Saksassa kehittyi uusi oratoriopassion perinne, jonka varhaisimpia esimerkkejä oli hampurilaisen Thomas Sellen säveltämä Johannes-passio vuodelta 1641. Bachin passiosävellykset jatkoivat tätä perinnettä. Bachin tiedetään itse johtaneen eri passioidensa esityksiä Leipzigissa vuodesta 1724 vuosittain aina vuoteen 1739 asti ja todennäköisesti myöhemminkin, vaikka näistä esityksistä ei olekaan säilynyt todisteita.

Bachin Matteus-passion "rehabilitoi" Felix Mendelssohn, kun hän vuonna 1829 esitytti ensimmäistä kertaa noin sataan vuoteen välillä unohdetun teoksen. Konsertti oli suuri kulttuuritapaus, josta yli tuhat pyrkijää piti lähettää kotiin tilanpuutteen vuoksi. Passion Mendelssohn-version nuottimateriaali on saatettu nyttemmin esityskuntoon ja julkaistu marraskuussa 2009.[1]

Matteus-passio kokonaisuutena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matteus-passio on sävelletty kaksoiskuorolle, kaksoisorkesterille, kaksille uruille sekä solisteille (sopraano, altto, tenori, basso). Teoksen libretto on peräisin Matteuksen evankeliumin luvuista 26 ja 27. Runoilija Christian Friedrich Henrici, (tunnetaan usein pseudonyymillä Picander) kirjoitti lisäksi tekstiä resitatiiveja ja aarioita varten. Vuonna 1736 Bach lisäsi teokseensa Johannes-passiosta kuoron koraalin O Mensch, bewein dein Sünde groß ja teki lisäksi vuonna 1740 partituuriin pieniä muutoksia.

Bachin passiot koostuvat aarioista, kuoro-osista, koraaleista sekä resitatiiveista, joiden tarkoituksena on viedä juonta eteenpäin. Aariat ovat usein pohdiskelevia ja pysäyttävät juonenkulun. Ne saattavat myös olla rukousmaisia tai kommentoida tarinaa, kuten alttosoolo Buß und Reu (parannus ja katumus). Turba-kuoro-osissa Bach käyttää kuoroa milloin suurena kansanjoukkona tai toisinaan esimerkiksi Jeesuksen vanginneiden sotilaitten suuna. Joskus Bach käyttää kuoroa kommentointiin tai välihuomautuksiin. Koraaleita Bach käyttää kommentoivana, ajoittain myös rukoilevana vuoropuheluna passion draamalle. Passioissa käytetyt koraalit olivat varsin vakiintuneita, ja molemmat passiot alkavatkin samalla koraalilla Herzliebster Jesu, was hast du verbrochen. Matteus-passion "johtoaiheen" muodostaa koraali Herzlich tut mich verlangen, joka kuullaan passiossa viidesti.

Matteus-passiossa henkilöiden resitatiiveille tyypillistä on minimaalinen säestys - useimmiten Bach käyttää näissä vain urun ja sellon duettoa, poikkeuksena Jeesus, jonka lauluosuuteen hän on lisännyt sädekehänomaisen viulu- ja alttoviuluosuuden. Ainoastaan Jeesuksen kuoleman hetkellä Bach luopuu tästä tunnusomaisesta jousikvintetosta, jättäen dramaattisen tyhjyyden Jeesuksen huudahtaessa "Eli, Eli, lama asabthani? ". Kuoron tehtävä on toisaalta toimia ylipappien ja vihaisten kansanjoukkojen tulkkina ("Halt! laß sehen, ob Elias komme und ihm helfe?"), sekä toisaalta seesteisenä kantavana voimana toistaen perusmelodiaa ja sitoen näytökset toisiinsa. Ajalle tyypillisessä oratoriossa Bach käyttää kahta kuoroa sekä kahta orkesteria - väliin vuorotellen, mutta useimmin antifoneissa unisonona yhtäaikaa.

Bachin passioita voi verrata draamasisällöltään oopperaan, joita Bach ei lainkaan säveltänyt. Rakenteellisesti ja soitinvalinnoissaan Bach pysyy lujasti saksalaisessa 1600-luvun passioperinteessä. Trumpetteja ja patarumpuja ei käytetä. Soitinnukseltaan Matteus-passio on kuitenkin vaihtelevan tasapainoinen. Jotkin teoksen yksityiskohdat avautuvat parhaiten nuottikuvan perusteella.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen osa alkaa suurella prologimaisella kaksoiskuoro-osalla Kommt, ihr Töchter, helft mir klagen (Tulkaa tyttäret, auttakaa minua valittamaan), jonka tarkoituksena on kuvata tulevia tapahtumia. Passion juonellinen sisältö alkaa Betanian ennustuksesta, jossa Jeesus tulkitsi oman ristinkuolemansa. Tämän jälkeen passio etenee Raamatun kertomuksen mukaan. Ensimmäinen osa huipentuu Jeesuksen vangitsemiseen. Kutakin kertovaa jaksoa seuraa kommentoiva resitatiivi ja aaria tai koraali.

Toisen osan aloittaa Jeesuksen vangitsemista valittava prologi. Tämän jälkeen Jeesusta kuulustellaan, Pietari kieltää Jeesuksen ja lopulta Pilatus tuomitsee Jeesuksen ristiinnaulittavaksi. Teos päättyy Jeesuksen kuolemaan, hautaamiseen ja loppukuoron huokaukseen Wir setzen uns mit Tränen nieder (Istuudumme kyynelin ja huudamme sinulle hautaan: Lepää rauhassa!).

Hahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Evankelista – tenori
  • Jeesus – basso
  • Juudas – basso
  • Pietari – basso
  • Ylipappi – basso
  • Pilatus – basso
  • 2 palvelijatarta – 2 sopraanoa
  • Ylipapit – bassoja
  • Pilatuksen vaimo – sopraano
  • 2 todistajaa – altto ja tenori

Soitinnus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Chorus II:
  • Soli: sopraano, altto, tenori, basso
  • Kuoro: sopraano, altto, tenori, basso
  • Poikkihuilut I ja II
  • Oboe I ja II, Oboe d’amore I ja II
  • Jouset: viulut I ja II, alttoviulut, gamba
  • Continuo: sellot, fagotti, kontrabasso, urut

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Boyd, Malcolm: Bach, 1991 Otava
  • Burrows, John & Wifeen, Charlie: Klassinen musiikki. (Eyewitness companion: Classical music, 2005.) Suomennos: Saana Ala-Antti ja Mirja Kytökari. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-31887-4.
  • Cantis No 42, Cantores Minores -poikakuoron lehti

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Matteus-passio Hyperteksti (Flash) Helmuth Rilling (suomeksi) (saksaksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johann Sebastian Bachin teoksia
Klaveerimusiikki: Goldberg-muunnelmat | Das Wohltemperierte Klavier | Clavier-Übung | Koraalit Bachs1a.gif
Vokaalimusiikki: H-mollimessu | Passiot | Oratoriot | Magnificat | Motetit | Kantaatit
Barokkisarjat: Sellosarjat | Luuttumusiikki | Orkesterisarjat | Viulusarjat ja -sonaatit
Muut: Die Kunst der Fuge | Musikalisches Opfer | Brandenburgilaiset konsertot | Konsertot | Urkumusiikki