Dietrich Buxtehude

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Buxtehude v.1674 Johannes Voorhoutin maalaamana ainoassa säilyneessä häntä esittävässä muotokuvassa.

Dietrich (Dieterich tai Diderik) Buxtehude (1637 (?) – 1707) oli saksalainen urkuri ja säveltäjä. Buxtehuden elämänvaiheista ei ole säilynyt kovinkaan paljon tietoa.

Buxtehude syntyi todennäköisesti Helsingborgissa, Juutinrauman itärannalla noin vuonna 1637. Hän piti Tanskaa isänmaanaan, vaikka eli valtaosan elämästään Pohjois-Saksassa Lyypekin Marian kirkon urkurina.[1]

Dietrich Buxtehude sävelsi muun muassa urkumusiikkia ja kantaatteja, mutta suurin osa sävellyksistä on kadonnut. Hänen urkumusiikkiaan pidetään nykyään pohjoissaksalaisen barokin huipentumana. Nuori Johann Sebastian Bach käveli vuonna 1705 lähes 300 kilometriä kuullakseen Buxtehuden urkujensoittoa, ja myös Händel matkusti kuulemaan maineikasta muusikkoa.

Urkurinvirassaan Buxtehude sävelsi ja johti myös soitin- ja lauluyhtyemusiikkia.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isänsä Johannes Buxtehuden työn jatkajana Dieterich aloitti urkurin viroissa Juutinrauman molemmilla puolilla, Helsinborgin ja Helsingørin Marian kirkoissa. Opetusta hän ilmeisesti sai pääosin isältään, joskin hän saattoi opiskella myös Hampurissa tai Lyypekissä. Noin 30-vuotiaana Buxtehude kutsuttiin Lyypekin Marian kirkon urkuriksi, jota virkaa Buxtehude hoiti kuolemaansa asti.[1]

Buxtehude avioitui Lyypekissä edeltäjänsä, urkuri Franz Tunderin tyttären Anna Margaretan kanssa. Buxtehude nosti jo Tunderin perustamat adventtiajan iltamusiikit (Abendmusik) kukoistukseensa. Viitenä peräkkäisenä joulua edeltävänä sunnuntaina pidetyssä vuosittaisessa konserttisarjassa tiedetään esitetyn laajojakin oratoriotyyppisiä teoksia, mutta yhtään varmasti Buxtehudeen säveltämäksi todistettua teosta ei ole säilynyt. Tallella on kuitenkin toista sataa kantaattia tai pienempää vokaaliteosta eri kokoelmissa.[1]

Buxtehudea pidetään 1600-luvun pohjoissaksalaisen urkuri- ja urkusäveltäjäperinteen huipennuksena. Buxtehuden urkuteoksia on säilynyt erityisesti Bachin lähipiirin kopioimina. Suurelle pohjoissaksalaiselle urkutyypille luodut teokset ovat säilyttäneet asemansa keskeisenä barokin urkuohjelmistona.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Juhani Haapasalo: Dieterich Buxtehude Urkuprojekti, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.7.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dietrich Buxtehude.