Norlannin kalliomaalaukset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kalliomaalausten jakautuminen Ruotsissa. Ylin pisteistö kuvaa Norlannin kalliomaalausten sijainteja.

Norlannin kalliomaalaukset sijaitsevat suurin piirtein Ruotsin Norlannissa 62° leveyspiirin pohjoispuolella. Ne liittyvät neoliittisen kivikauden ja pronssikauden pyyntiväestön toimintaan. Yhdessä kalliopiirrosten kanssa niiden esittämä sanoma kerto jotain metsästäjien uskonnollisesta toiminnasta. Kalliomaalausten etsintään on panostettu tällä vuosituhannella ja siksi uusia maalauksia löydetään vuosittain.

Pohjoiset maalauskohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korpbergetin kalliomaalaus on pohjoisessa Uumajanjoen vesistössä on ainoa tunnettu maalaus. Se sijaitsee Västerbottenin läänissä Lyckselen pitäjässä ja nykyisessä Lyckselen kunnassa aivan Lyckselen kaupungin keskustassa Uumajanjoen rannalla olevassa kallioseinämässä. Kuva on töherynyt eikä siitä erotu kuin yksi hirven kuva.[1][2] Kuuluisampia kalliokuvakohteita ovat joen muinaisessa joensuussa sijainnut Norrforsenin kalliopiirrokset. Vaikka eteläisessä Öreälvenin joessakin on kalliopiirroksia, ei sen vesistöstä tunneta kalliomaalauksia.

Lögdåkullenin kalliomaalaus sijaitsee noin 25 kilometriä Lyckelsestä lounaaseen ja noin 100 kilometriä Pohjanlahdesta pienen Lögdån varrella olevassa siirtolohkareessa, Västerbottenin läänin maakunnan Fredrikan pitäjässä nykyisessä Åselen kunnassa. Siirtolohkare on 14 metriä leveä ja 12 korkea ja makaa noin 80 metriä joesta. Maalauskenttä käsittää suuren hirven, kooltaan 46×17 senttimetriä, jonka pää on 17 senttimetriä pitkä, korvallinen ja ehkä sarvellinen. Hirven alla on vielä kooltaan 25×10 senttimetrinen katkelmallinen hirvi. Näistä vajaan metrin päässä on katkelma, jota arvellaan ihmiseksi tai hirveksi. [3][4]

Sasskamsin kalliomaalaus sijaitsee Dragnäsin kylän lähellä Sasskamin järven rannassa olevassa kalliossa Norrbottenin läänissä Jokimukan pitäjässä ja nykyisessä Jokimukan kunnassa. Sasskam kuuluu Lilla Luleålveniin vesistöön, joka yhtyy alempana Luulajanjokeen. Maalaus sijaitsee leveän kalliolipan alla suojassa ja noin puolen metrin matkalla näkyy viisi eläinkuviota, ääriviivoin maalattu hirvi, joka 22 senttimetriä pitkä, ja jolla on erottuvat korvat. Vasemmalla alhaalla vaikuttaisi olevan karhu ja karhun vasemmalla puolella vielä kaksi peuraa ja yksi todennäköinen hirvi. [5][6]

Trolltjärnin kalliomaalaus sijaitsee Lägstaån, joka kuuluu Gideälvenin vesistöön, varrella olevan Trolltjärnin metsälammen rantakalliossa, aivan sen vesirajalla. Kallio on noin 5 metriä korkea ja maalauksen voi havaita vain järveltä päin. Maalauksesta voi tunnistaa 3-5 hirveä, mutta muuten kuviot ovat haalistuneet pahoin. Maalaukset sijaitsevat Västernorrlandin läänissä Anundsjön pitäjässä, joka kuuluu nykyiseen Örnsköldsvikin kuntaan.[7][8][9]

Åbosjönin kalliomaalaus sijaitsee myös Västernorrlandin läänissä ja Örnsköldvikin kunnassa, mutta Sidensjön pitäjässä. Nätraån vesistöön kuuluva Åbosjönin järven rannan läheisyydessä on vedessä noin 3×3×3 metriä suuri siirtolohkare, jonka järvenpuoleiseen kylkeen maalaus on tehty. Maalausalue on noin 1,3×1,3 metriä, johon mahtuu vain kaksi suurta ääriviivoilla hahmotettua kuviota. Toinen kuvioista esittää hirveä. Viivat ovat keskimäärin 3 senttimetriä leveät, mutta viivojen leveys vaihtelee 1,5 ja 8 senttimetrin välillä. Maalin väri on tummanpunainen tai violettin vivahtava. Väri näyttäisi valuneen hieman ennen tarttumista kiveen. [10][11][12][9]

Toinen esittää suurta hirveä (1,2×1,2 metriä) ja toinen mahdollisesti vasaa (0,7×0,3 metriä), joka on maalattu aivan hirven taakse. Hirvellä on päässään pitkät korvat ja sen vartalo on jaettu haarautuvilla viivoilla osiin. Hirven korvien edessä näyttäisi olevan jokin kuvio, joka jää arvoitukseksi. Gustaf Hallström teki kuvista peitepiirrokset 1940-luvulla (kuva [13]). Hän huomasi tuolloin yhtäläisyydet Nämforsenin hirviä kuvaavien kalliopiirrosten kanssa. Kun lisäksi Åbosjönin korkeus 204 metriä merenpinnasta on sopiva, ajoitetaan maalaukset noin keski- tai myöhäisneoliittisiksi. [10][11]

Finnforsfalletin maalaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finnforsfalletin kalliomaalaukset sijaitsevat Skellefteälvenin jokilaaksossa Västerbottenin läänissä Skellefteån pitäjässä ja nykyisessä Skellefteån kunnassa Finnforsfalletin voimalaitoksen läheisyydessä. Maalaukset löydettiin vuonna 2006 tehdyn inventoinnin yhteydessä, jolloin löydettiin laaja muinainen asutuskompleksi, joka sisälsi esimerkiksi joitakin asuinpaikkoja, lukuisia kuoppaliesiä, sadan kuopan pyyntijärjestelmän ja kolme maalauskohdetta. Maalauskohteiden aiheet ovat Ruotsissa poikkeukselliset, koska muualta ei toistaiseksi tunneta kuvioita kaloista. Myös kohteen sijainti noin 30 kilometriä merenrannasta on poikkeuksellinen.[14] Maalaukset on tehty arviolta 3 000−2 000 eaa.[15].

Finnforsbergetin kalliomaalaukset sijaitsevat 1,5 kilometrin päässä rannasta joen pohjoispuolella. Kohteita on kaksi ja niihin viitataan numeroilla I ja II. Finnforsberget I on kukkulan rinteellä olevassa pystykalliossa, joka on pahoin halkeillut ja lohkeillut. Siten kalliosta löytyy suojaisia koloja ja luolamainen syvennys, jonne maalauksia on tehty. Maalausalue on 10×2 metriä suuruinen pystykallio ja noin 3 metriä syvä luolamainen onkalo. Kuvioista enemmistö eli 14 kappaletta esittävät kaloja, joiden pituus on 15−20 ja leveys 5−8 senttimetriä. Lisäksi on tunnistettu 32×34 senttimetrinen eläinhahmo sekä 10 punaväriläikkää. Osa kuvioista on sijoitettu luolan kattoon.[16] Toinen maalauskohde Finnforsberget II sijaitsee 70 metriä länteen kallioseinämässä. Tämän pienen kohde on vain puolen metrin kokoinen ja sijaitsee kalliolipan suojassa. Kuviosta on tunnistettu vain kaksi 20 senttimetriä pitkää kalaa ja ääriviivoin maalattu ihmishahmo, joka on kooltaan 30×30 senttimetriä. [17]

Norsjömorbergetin kalliomaalaus sijaitsee Skellefteälvenin jokilaakson vastakkaisessa rinteessä noin 2 kilometriä etelään voimalaitoksesta. Kohteessa on kaksi erillistä kuvakenttää, jotka ovat kallion pystyseinämässä. Toinen kenttä on 3×2 metriä ja on lipan suojaama. Se sisältää kaksi hirvikuviota ja yhden pienen eläinkuvion katkelman. Muut 8 kuviota jää tunnistamatta. Toinen kenttä sijaitsee 8 metrin päässä, mutta sieltä on tunnistettu vain muutamia vaakalinjanvetoja. [18]

Ångermanjoen vesistön maalauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ångermanjoen vesistö on Pohjois-Ruotsin suuria vesistöjä, joka saa vetensä osittain Norjan puolelta. Joki on muinaisina aikoina ollut eräs kulkutie Pohjanlahdelta Atlantille. Ruotsin kuuluisin kalliokuva-alue lienee Ruotsin Nämforsenin kalliopiirrosalue, josta tunnetaan noin 2  400 piirrosta. Sen piirroskentät sijaitsevat kosken partaalla ja saarissa suuren kivikautisen asuinpaikan läheisyydessä. Ångermanjoen vesistössä ei tunneta muita piirroskohteita, mutta maalauskohteita tunnetaan useita. Ne sijaitsevat useiden eri jokihaarojen alueella, mutta maantieteellisesti lähellä toisiaan ja ne ovat Nämforsenista katsoen joen yläjuoksulla.

Ångermanjoki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Botilstenen kalliomaalaus sijaitsee poikkeavalla paikalla. Kun noustaan Nämforseninista jokea ylävirtaan ja seurataan joen päähaaraa pohjoiseen, kohdataan Junselen kohdalla pieni idästä laskeva sivujoki Juvanå. Se laskee Storsjönista, jonka luusuan lähellä sijaitsee vedessä yksinäinen siirtolohkare 100−200 metriä rannasta. Lohkareen eteläsivulla on pieni maalaus. Turmeltuneesta maalauksesta on erottuu kaksi hirveä esittävää merkkiä ja niiden lisäksi muutama muu kuvion katkelma. Toisinaan maalauksesta on havaittu neljä hirveä. Tämä kalliomaalaus sijaitsee Västernorrlandin läänin Anundsjön pitäjässä nykyisessä Örnsköldsvikin kunnassa.[19][20][12][9]

Storbergetin kalliomaalaus, josta erottuu hirvi.
Storbergetin hirvi lähempänä

Storbergetin kalliomaalaus sijaitsee Västerbottenin läänin Åselen pitäjässä ja nykyisessä Åselen kunnassa lähellä Lomsjön kylää, Sämsjönin ja Rissjönin välisellä kannaksella. Alueen vedet laskevat useaa reittiä Ångermanjokeen. Maalauskallio on noin 12 metriä leveä ja 7 metriä korkea ja kohde on maalattu kallion juureen noin 60−140 senttimetrin korkeudelle maanpinnasta. Epätasaisessa kalliossa on valuvan veden vaalentamia pystyraitoja, johon maalaukset on tehty. Kallion vasempaan laitaan on maalattu kaksi eri suuntiin katsovaa hirveä. Oikealle katsovasta hirvestä erottuu enää etuosa selvästi, mutta alempana oleva vasemmalle katsova hirvi vaikuttaisi näkyvän kokonaan. Vasemmalle puolelle on merkitty myös verkkokuvio. Oikeammalla on punamaalisuttua, ja kuvakentän oikeassa laidassa on muutaman metrin välein vielä kaksi oikealle katsovaa hirveä. Näitä on sanottu kokonaan maalatuksi, mutta valokuvaa digitaalitekniikalla vahvistamalla voidaan havaita vatsan seudulta vaaleita alueita. On siis mahdollista, että hirvet maalattiin alunperin ääriviivoin, kuten useimpia muitakin kuvioita Ruotsissa. Hirvien etujalat ovat taivutettuja. Usein mainitaan myös verkkokuvio ja fragmentteja muusta eläimestä. Aivan maalausten lähellä on havaittu pyyntikuoppia. [12][21][22][9]

Storönin kalliomaalaus sijaitsee Jämtlandin läänin Fjällsjön pitäjässä nykyisessä Strömsundin kunnassa, muinaisen Storforsenin partaalla, Storön saaren itärannan pystysuoraan veteen laskevan kallion seinämässä. Maalauksen kuviot ovat enimmäkseen hirviä, joiden koko on noin 40×20 senttimetriä tai pienempiä. Hirviä on 5−6 kappaletta ja mahdollisesti 37 senttimetriä pitkä sik-sak-kuvio. Muut kuviot ovat katkelmia tai punamaaliläikkiä. Kohteen läheisyydestä on löytynyt asuinkuopanne ja neoliittinen asuinpaikka. [23]

Jansjön kalliomaalaus on maalattu matalalla harjanteella olevaan siirtolohkareeseen, joka sijaitsee Fjällsjönin Jansjöbergetissa. Kivestä näkyy selvästi ristiä muistuttava kuvio, jota kutsutaan mystiseksi ristiksi. Valokuvan digitaalinen vahvistaminen parantaa haalistunutta maalausta selvästi ja tulkinta voi sen mukaisesti muuttua. Koska maalissa on mukana myös oranssi komponentti, vaikeuttaa se digitaalista käsittelyä. Kuvioista mainitaan myös kaksi hirveä ja pystyviiva. Jansjösta pääsee Nämforseniin Fjällsjöjokea myöten suoraan, mutta lyhin matka Ångermanjokeen Betarsjönin kautta Junseleen. [24][25]

Harahällanin kalliomaalaukset sijaitsevat Fjällsjön ja Bodumin pitäjien rajalla. Jansjönin maalaus sijaitsee noin 14 kilometriä itään. Maalaukset sijaitsevat kahdessa siirtolohkareessa Nagasjöånin joessa, jossa ne jakavat veden virtauksen useaan haaraan. Nagasjöå laskee lopulta Fjällsjöåleniin. Maalaukset arvellaan liittyvän pyyntikuoppiin, joita on 2 kilometriä Harahällanista. Toinen lohkareista, jota nimitetään Harahällan 1, on mitoiltaan 6×8×7 metriä ja maalauksien edessä on sopivasti tasaista pintaa. Maalauspinta on mitoiltaan 2 metriä leveä ja 1,4 metriä korkea ja aukeaa itään. Vasen kuvio esittää 27 senttimetriä pitkää ja 9 korkeaa hirveä (kuva [26]). Hirven ääriviivat ovat 3−7 senttimetriä leveitä. Hirven yläpuolella on 15 senttimetriä pitkä hirven selkäviiva ja ensimmäisen hirven alapuolella on toinen osittain erottuva hirvi. Oikealle on maalattu suuri 60 pitkä ja 24 senttimetriä korkea hirvi. Hirvet katsovat ylävirtaan päin. Muita kuviokatkelmia esiintyy ja lohjenneessa lohkareessa on myös punaväriä. Viiden metrin etäisyydellä makaa toinen siirtolohkare, jonka maalausta kutsutaan nimellä Harahällan 2. Sen mitat ovat 6×12×5 metriä ja se makaa joen suuntaisena. Maalauksen hirvi on tehty 1−1,5 senttimetriä leveällä viivalla. Silti hirvi on vain 14 senttimetriä pitkä ja 5 korkea. [27][26]

Bodtjärnin kalliomaalaus sijaitsee Fjällsjön pitäjässä noin 8,5 kilometriä Harahällanin ja noin 25 kilometriä Jansjön maalauksista länteen. Se on maalattu siirtolohkareen itäiseen kylkeen. Lohkare on kooltaan 4,5×2,2×2,3 metriä. Se on mahdollisesti seita, koska se seisoo kolmen pienemmän kiven varassa ilmassa ((ruotsiksi) liggande höna). Maalaukset muodostavat 1,1×0,5 metrisen alueen, joka aukeaa itään, mutta kuvioita ei ole dokumentoitu. Ympäröiviltä järviltä tunnetaan useita kivikautisia asuinpaikkoja ja etelässä ja idässä on löytynyt pyyntikuoppia. [23],

Fjällsjöälven[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fjällsjöälven varrelle, noin 5 kilometrin matkalle, mahtuvat seuraavat kolme kalliomaalausta.

Boforsklackenin kalliomaalaukset kuuluvat jo Fjällsjöälvenin vesistöön ja ne sijaitsevat Vängelälvenin ja Boforsin välissä olevan metsäisen kallion juurella. Kyseessä on kolme maalausta, jotka sijaitsevat pystysuoran kallion eteläsivulla. Suurin maalausalue on kooltaan 2,6×1,3 metriä ja sijaitsee kalliolipan alla. Lippa on muodostunut kallion lohjettua ja siinä voidaan nähdä eräänlainen luolamainen kolo. Siinä missä lippa loppuu, ovat maalaukset ilmeisesti sadevedestä johtuen huuhtoutuneet pois. Lipan suojassa olevalta alueelta erottuu epäselvä hirveä esittävä kuvio, joka on kooltaan noin 40×30 senttimetriä. Vasemmalla on myös kokonainen hirvi, jonka mitat ovat 34×18 senttimetriä, ja jolla on päässään erikoisessa paikassa sarvimainen uloke. Ilmeisesti kentässä on ollut muitakin eläimiä, mutta niiden maali on puuroutunutta.[28][29] Kaksi muuta kuva-aluetta ovat kooltaan 1,0×0,5 metriä ja 1,5×0,6 metriä. Näissä on punamaali levinnyt ja kallion pinta murentunut niin, että kuvioita on vaikea erottaa. Keskimmäisellä alueella erottuu pitkänomainen kulmikkaasti maalattu eläin, jolla on hyvin taivutetut takajalat. Oranssin hirven yksityiskohdat jäävät sutun alle. Kolmas oikeanpuoleisin kenttä on erittäin puuroutunutta.[29] Uusien kuvioiden maalaminen vanhojen päälle vaikeuttaa suuresti niiden hahmottamista. Kuvakenttien saldo on siten 7 hirveä, 1−2 ihmishahmoa ja epävarma tunnistus karhusta.[9]

Lillklippenin kalliomaalaus sijaitsee Stenviksstrandissa lähellä paikkaa, jossa Vängelälven yhtyy Fjällsjöälveniin Ramselen pitäjässä. Boforsklacken on täältä 5 kilometriä pohjoiseen. Maalaus löytyi vuonna 2003 arkeologisisten kaivausten yhteydessä noin 300 metrin päässä tutkittavasta asuinpaikasta Lillklippenin kalliolta. Kallio on ulospäin kallellaan, jolloin yli kurkottava lippa suojaa maalauksia. Maalaus esittää kahta hirveä, jotka on maalattu ääriviivoin noin 1,4 metriä maanpinnan yläpuolella. Oikeanpuoleinen hirvi on 35 senttimetriä pitkä ja sen keho 10 senttimetriä korkea. Jalat ovat myös 10 senttimetriä pitkät. Vasemmalla on 20 senttimetrin päässä toinen hirvi. Se on 23 senttimetriä pitkä ja 8 korkea ja sen jalat ovat 8 senttimetriä pitkät. Eläinten väliin on vedetty kaari, joka näyttää yhdistävän ne toisiinsa. Näiden lisäksi on epämääräinen väriläistkä, josta ei erotu kuvioita. Maata maalauksen edustalla on tutkittu. [30][31]

Brinnåsklippenin kalliomaalaus sijaitsee Fjällsjön pitäjässä aivan Ramselen rajalla. Maalaus on noin 1,2 kilometriä Vängelälvenista pohjoiseen ja toisesta kalliomaalauksesta Boforsklackenista kilometrin koilliseen. Alueella on lukuisia pystykallioita, joista yksi on maalauskohteena. Kyseinen kallio on yhdeltä sivultaan antropomorfinen muodoltaan, koska tietyssä valaistuksessa seinämässä vaikuttaisi olevan ihmisen kasvot. Jyrkänteen alareunassa on kovera lohkeama, joka on muodoltaan pyöreä ja sileä. Tähän kohtaan tehtyä maalausta kutsutaan nimellä Brinnåsklippen 1. Yksi kuvioista on hirvi, joka on osittain maalattu täyteen. Se on 55 senttimetriä pitkä ja 23 korkea, sen etujalat ovat 12 senttimetriä pitkät, mutta takajaloista on jäljellä vain 4 senttimetrin viiva. Aivan hirven taakse on maalattu ihmishahmo. Ihminen on 63 senttimetriä korkea ja jopa 20 leveä. Ihmisen pää on 13 senttimetriä leveä ja tietyssä valossa tutkijat olisivat nähneet falloksen, joka osoitti hirveä takaapäin. Vielä erottuu sik-sak-kuvio, joka on 27 senttimetriä pitkä ja 3−4 leveä. Kallion kasvoista on havaittu myös punaväriä, mutta se on ollut liian korkealla tutkittavaksi. Brinnåsklippen 2 sijaitsee muutama sata metriä luoteeseen ja kuvapinta osoittaa lounaaseen. Tämä maalaus käsittää pienen hirvikuvion ja väriläiskän. Noin 120 senttimetrin korkeudella oleva hirvi on 18 senttimetriä pitkä ja 8 korkea. Sen jalat ovat noin 6 senttimetriä pitkät. Noin 70 senttimetriä hirven yläpuolella on 60×40 senttimetriä laaja väriläiskä. Kohteessa on myös siirtolohkareen alla puoliluola, jota paikalliset kutsuvat nimellä Grottan. Myös sen sisällä vaikuttaisi olevan punaväriä. [32][33][31]

Edellisistä kohteista noin 14 kilometriä Vängelälvenia ylävirtaan sijaitsevat kaksi seuraavaa kalliomaalausta.

Brattforsbergetin kalliomaalaus sijaitsee Fjällsjön pitäjässä noin 3 kilometriä Ökullenin maalauksesta itään. Maalaus sijaitsee aivan Vängelälvenin rannan vieressä noin 200 metriä Brattforsbergetin huipulta koilliseen. Rannan tuntumassa on noin 10 metriä korkea pystysuora kallionjyrkänne, jonka juurella noin 2,5 metriä vedenpinnan yläpuolella maalaus on. Maalausalue on kooltaan 1,7×0,8 metriä ja aukeaa lounaaseen. Kuvioista on tunnistettu 2 hirveä, jotka ovat kumpikin noin 60×60 senttimetriä (piirroskuva [34]). Viivat ovat 2−6 millimetriä leveitä. Parin metrin päässä vasemmalla on punaväriläikkä. [23][9][34]

Ökullenin kalliomaalaus sijaitsee Brattforsbergetin maalauksesta länteen Fjällsjön pitäjässä. Vangelälveniin kuuluvan Mårdsjönin järven tulvasaaren Malmönin länsirannassa, noin 25 metriä rantaviivasta, on Ökullenin kalliojyrkänne. Maalauksen kuvioina on kaksi hirveä ja epämääräinen väriläiskä. Noin 160 senttimetrin korkeudella on maalattu ääriviivoin hirvi, joka on 40 senttimetriä leveä ja 18 korkea. Sen jalat ovat 7 senttimetriä pitkät. Puoli metriä hirven edessä on väriläiskä. Hirven vasemmalla puolella on katkelma toisesta hirvestä, joka 16 senttimetriä pitkä ja 9 korkea. [32]

Fångsjönin kalliomaalaukset kalliomaalaukset ovat Norlannin rikkain kohde kuvioiden lukumäärällä mitattuna. Se sijaitsee Strömin pitäjässä noin 6 kilometriä Strömsundin taajamasta itään ja 21 kilometriä Ökullenin maalauksesta luoteeseen.

Faxälven[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Faxälven yhtyy Ångermanjoen pääuomaan hieman Nämforsenin eteläpuolella alavirtaan. Tämän joenhaaran varrelta tunnetaan vain kaksi pääkohdetta. Högberget muodostuu neljästä kohteesta, jotka on tavattu numeroida 1−4.

Högbergetin kalliomaalaukset sijaitsevat Nässjön kylässä Ramselen pitäjässä Ångermanlandin maakunnassa ja on löytynyt vuonna 1996. Högberget on korkea kukkula Nässjön ja Faxälvenin välissä paikassa, jota kivikaudella käytettiin hirvien ajamiseen pyyntikuoppiin. Högberget 1 on pieni kohde suuren vaalean kallioseinämän kupeessa. Maalaukset käsittävät useita väriläiskiä, jossa yhdessä on havaittu hirviä esittäviä kuvioita. Siinä kaksi hirveä kulkee peräkkäin. Muissa läiskissä näkyy katkelmia muista hirvistä korvien tai jalkojen muodossa. Joukossa on myös kaksi katkelmaa ihmishahmosta. [9] Pinta on moneen kertaan maalattu ja siksi pahoin puuroutunut.[35] Maalauksen edestä löytyi vuonna 2005 kalliolta pudonnut punamaalilla värittynyt kivi. Kiven alta löytyi hiiltä ajoitettavaksi ja sen tulokseksi saatiin 4 835 eaa.[36]. Högberget 2 sijaitsee noin 100 metriä edellisestä etelään korkean etelään aukeavan kallioterassin päällä ja kuuluu samaan pyyntikuoppakenttään. Kohde käsittää kolme maalauspintaa, josta erottuu useita hirvieläimiä, mutta muiden kuvioiden määrittäminen on ollut vaikeapääsyisyyden vuoksi vaikeaa. Eräs hirvistä, joka katsoo vasemmalle länteen, on noin metrin pituinen. Vartalon viivoituksesta on merkkejä ja jalat ovat taivutettuja kuin laukkaan.[12][37] Högberget 3 ja 4 sijaitsevat noin 500 metriä etelään noin 30 metrin päässä toisistaan. Alueella on siirtolohkareita korkealla mäellä. Högberget 3, joka löytyi vuonna 2001, on siirtolohkareiden väliin jäävän puoliluolan suuaukolla, jossa on 1−3 maalausta. Yksi kuvio esittää mahdollisesti hirveä.[38] Högberget 4 on katkelmallinen maalaus, joka sijaitsee siirtolohkareen vinon lipan alla ylärinteen puolella. Hyvissä oloissa erottuu maalauksesta hirvi.[39] [23][40]

Vågdalsbergetin kalliomaalaus sijaitsee Ramselen kunnassa Ångermanlandissa Ramselesjön rannan lähettyvillä olevalla metsäisellä mäellä. Paikka on Högbergetista noin 5 kilometriä itään ja maalauskallion näkyy suoraan sieltä tulevalle tielle. Kallio on 12 metriä pitkä ja 8 metriä korkea. Maalausalue aukeaa lounaaseen ja on loivan kaltevan lipan suojaama. Maalaus on katkelmallinen ja mahtuu 1,8×1,1 metriä suuruiselle alueelle. Yksinäisen väriläiskän lisäksi erottuu rikkonainen hirvi, joka on 27 senttimetriä pitkä, 10 korkea ja sen jalat ovat 8−9 senttimetriä pitkät. Hirvi katsoo vasemmalle, jossa on vanha halkeama. Maalauksen alla maassa on kivi, jonka päältä maalaus on voitu tehdä. [31][41]

Indalsälvenin tunturialueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Indalsälven kokoaa vedet laajalta alueelta ja sen latvat ulottuvat Norjan puolelle aivan Trondheimin lahden lähelle. Täällä on sekä Norjan että Ruotsin puolella ollut vanha perinne työstää kallioihin kalliopiirroksia ja maalauksia [42]. Tapa lienee levinnyt tuntureille Norjan rannikon kivikautisilta asuinalueilta. Ruotsin puolella tunnetaan Glösan-, Gärdenin-, Duvedin Duvedin-, Landverkin- ja Håltbergsuddenin kalliopiirrokset.

Skärvångenin maalaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skärvångenin järven rannoilla on kaksi maalauskohdetta. Ne sijaitsevat 1−1,5 kilometriä lähimmästä Pohjois-Skävångenin kylästä järven pohjoisrannalla noin 500 metrin välein. Järvi kuuluu Föllingen pitäjään, joka kuuluu nykyään Krokomin kuntaan Jämtlandin läänissä. Paikalliset tunsivat maalaukset ennen niiden ilmoittamista tutkijoille vuonna 1889 ja 1893. [43][44]

Hällbergetin kalliomaalaukset sijaitsevat 1,4 kilometriä kylästä järveen päättyvässä pystykalliossa aivan vesirajan tuntumassa. Maalaukset aukeavat etelään ja ne näkee vain veneestä käsin. Kohteessa on enemmän ihmisiä kuin hirviä ja kuvat ovat kuin eri käsialaa. Kuvakenttiä on kuusi ja ne jakaantuvat 30 metrin matkalle. Vasemmanpuoleisin kenttä A on pieni ja sijaitsee niemen kärjen tuntumassa. Sille on maalattu 20×20 senttimetrin alalle kaksi ihmistä, joiden pituudet ovat 17 ja 20 senttimetriä. Kentästä A on metrin etäisyydellä kenttä B, joka on suuri tasainen kalliopinta. Siihen on maalattu useaan otteeseen niin, että osa kuvioista ovat suttaantuneet ja osa on maalattu edellisten päälle. Ihmiskuviot ovat 10−18 senttimetriä korkeita. Ne on maalattu yksinkertaisin vedoin kädet ja jalat lähes suorin vedoin sivuille alaviistoon suuntautuneiksi. Yksi ihmisistä on nainen, jonka rinnat suuntautuvat samalla tavalla sivuille kuin raajat. Nainen on kentän pisin ihmishahmo. Viisi ihmistä on maalattu kentän B vasempaan laitaan siten, että mies ja nainen ovat ylinnä, näiden alla yksi ja alinna ihmispari. Oikeassa reunassa seisoo yksi ihmishahmo hirven takana ja seitsemäs keskellä erilainen hahmo käärme tai jousi vasemmassa ja jokin muu esine oikeassa kädessä. Loput kentän B kuvioista esittänevät hirviä, mutta niitä on maalattu useita päällekkäin. Kenttä C sijaitsee 5−6 metriä oikealle ja siihen on maalattu yksi 76×32 senttimetriä hirvi. Se on vedetty leveillä vedoilla suuresti tyylitellen. Pää ja jalat eivät erotu selvästi ja vartalossa on kaksi vertikaalista linjaa, kaksi pientä poikittaista vaakalinjaa sekä niin sanottua elämänviivaan liittyviä rakenteita. Kentälle D on välimatkaa 7,5 metriä. Siitä erottuu heikkoja viivoja mahdollisesta eläinhahmosta. Noin 1,5 metrin päässä on kenttä E, jossa on kaksi hirveä. Tilan vähyydestäkö johtuu, että 60 senttimetrin pituiseksi maalattu hirvi katsoo taakseen? Vartalon yli on maalattu yksi pystyviiva. Kaksi muuta hirveä ovat pahasti haalistuneet, mutta viimeisestä hirvestä erottuu tummempana vartalo ja korvat. Noin 10 metrin päässä on viimeinen kenttä F, jossa on epämääräiseksi haalistuneita viivoja. [43][45]

Tuttabergin kalliomaalaus sijaitsee Hällbergetin maalauksen lähellä.[46]

Brattbergetin kalliomaalaus on suuren lounaaseen aukeavan kallioseinämän alla sen vesirajassa. Vaikka kallio on suuri, on siitä maalattu vain yhteen kohtaan. Osaa kenttää peittää valuvan veden mukana tullutta lasimaista mineraalia. Kentän alakulmassa on kalliossa halkeama, jonne mahtuu käsi. Pekka Kivikäs toteaa, että nämä kuviot ovat erilaisia kuin Hällbergetin maalaukset. Kuvioita on vaikeaa hahmottaa, sillä niitä on vedetty aikaisempien päälle ja valuma peittää osan. Mahdollisesti ihmistä esittävää hahmoa on peitetty pystyviivalla ja viereistä kuviota peitetty vinoristillä. Myös oikealla on samaa päällekkäisyyttä. Kuvakentän yläosassa näkyy vaaleana aineen alta katkelmia hirvistä ja muista kuvioista. [44][47]

Norjan rajalla ja Åressa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hästskotjärnin kalliomaalaus sijaitsee Indalsälvin latvavesillä 1,5 kilometriä pitkän hevosenkengän muotoisen metsäjärven pohjoisrannalla. Alue kuuluu Kallin pitäjään, Åren kuntaan ja Jämtlandin lääniin. Rannan 10 metriä korkea kallio viettää ulospäin järvelle muodostaen suojaavan lipan maalauksille.[48] Maalauksia on viidessä kohtaa. Kentässä A näkyy lukuisia viivoja ja joitakin eläinkuvioita. Kuviot ovat epäselviä paitsi yksi 30 senttimetriä pitkä ihmishahmo.[49] Pari metriä oikealla on kenttä B, jossa on maalattu 2 senttimetriä leveällä viivalla puoli metriä pitkä eläimenpää.[50] Muutama metri oikealla sijaitsee pääkenttä C. Kiveen on maalattu rohkein vedoin useita kuvioita: vähintään 7 eläin- eli hirvikuviota, kaksi ihmishahmoa, sik-sak-viiva ja muita linjoja. Ihmisellä, joka on 45 senttimetriä pitkä, on leveä pää ja hirvillä vartalossaan osittavia viivoja. Viereisillä pinnoilla kuviot ovat tuhoutuneet eikä aiheista saa selvää.[51] Kenttä D sijaitsee muita kenttiä korkeammalla ja niihin ei ylety maasta. Kuviot esittävät kolmea eläimen päätä. Yksi esittää hirveä, jolle on vedetty ruokatorveksi viiva. Kaksi muuta eläintä ei pysty tunnistamaan. Päät ovat 30−50 senttimetriä pitkiä.[52] Viimeinen kenttä E sisältää pahoin tuhoutuneita kuvioita, joista yksi esittänee eläintä.[53]

Stor-Rensjönin kalliomaalaus sijaitsee myös Kallin pitäjässä säännöstellyn Stor-Rensjönin itärannalla Bodvikenin niemessä. Paikka on alle 20 kilometriä Norjan rajalta. Kohde on maalattu kallion lipan suojiin aivan vesirajaan. Maalaus on pieni ja käsittää katkelmallisen peurakuvion, joka on 30 senttimetriä pitkä. Muut viivat ovat haalistuneita. Järven jäät pitävät kuviot puhtaina, joskin myös kuluttavat niitä. [54][55]

Hamrebackenin kalliomaalaukset sijaitsevat laskettelurinteen mäessä Duvedin taajamassa Åren pitäjässä ja nykyisessä Åren kunnassa. Paikalta tunnetaan kolme kuvakenttää 50 metrin matkalla pyyntikuoppien läheisyydestä. Lähinnä hiihtohissiä olevassa kivessä sijaitsee kenttä I. Siitä erottuvat erilaisia linjoja, jotka verkkomaisia kuvioita. Saman kallion vasemmassa reunassa on kenttä II, jossa kallion kyljessä on kolme maalauspintaa. Niistä erottuvin on eläinhahmo, joka esittää peuraa tai hirveä. Muut kuviot ovat haalistuneet punaväriläiskiksi. Kauempana vasemmalla on kivivierimä, jonka irtokivessä on kolmas kuvakenttä III. Kiveen on maalattu 60 senttimetriä pitkä ihmishahmo ja muita epäselviä kuvioita. Ihmishahmon vartalo on vedetty poikkeuksellisesti kahdella rinnakkaisella viivalla- Pää on pyöreä ja keskivartalo on hahmoteltu jälkeenpäin pyöreillä kaarilla. Kädet riippuvat sivuilla hartioistaan ja käsivarsiin on vedetty sivuille parit pykälät. Jalat ovat haalistuneet. Ihmisen vasemmalla puolella on sekava kuvio, josta erottuu joukko kolmioita ja linjoja. [56][57][58][59]

Storsjönin eteläpuoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bodsjön eli Fårsaån kalliomaalaus, jossa hirven yläpuolella in sik-sak-kuvio.

Bodsjönin kalliomaalaukset (myös Forsaån kalliomaalaukset) sijaitsevat Forsan kylän lähellä ympäristössä, jossa Forsaån laskee Bodsjöniin sen pohjoispäässä olevaan Forsavikeniin. Ylempänä Forsaånin putoukset ovat kauniita porrasputouksia. Seudulta on löydetty neljä erillistä maalauskohdetta. Useita kuvioita on löydetty lahden pohjoisrannalle päättyvistä pystysuorasta kallioseinämistä. Kuvioista 3 esittävät hirviä, 3 katkelmia tunnistamattomista aiheista ja loput 3 kohtaa ovat punaisia värjäytymiä. Hirvikuviot ovat kooltaan 20−30 senttimetriä.[60] Edellisestä kuvakentästä muutaman kymmenen metrin päässä rannasta on toinen kohde. Pystykallioon on maalattu 1,6×1,3 metriä suurelle alueelle useita kuvioita. Ne ovat kuitenkin haalistuneet lukukelvottomiksi.[61] Lahden itäpuolella joensuun toisella puolella on rannassa olevan kalliojyrkänteen alaosassa 0,4 metrin korkeudella maasta kaksi selvää kuviota. Ne esittävät pyöreävartaloista, ääriviivoin maalattua, hirveä, ja sen yläpuolelle sijoitettua sik-sak-viivaa, ehkä käärmettä. Hirvi on kooltaan 28×22 senttimetriä ja niin sanottu käärme 26 senttimetriä pitkä. Kohteessa on 5 muuta haalistunutta punaväriläikkää.[62] Kuljettaessa noin 700 metriä Forsaån jokivartta ylöspäin putouksille löytyy kaksi lähekkäistä kohdetta. Djupseletin rannassa ja rannan lähellä on kalliojyrkänteet, joissa on suuria punaväriläikkiä, mutta haalistuneina niistä ei erotu kuvioita. Nämä maalaukset sijaitsevat kaikki Bodsjönin pitäjässä, joka kuuluu Bräcken kuntaan Jämtlandin läänissä.[63][64] [65]

Letsjönin kalliomaalaus] sijaitsee kaukana muista kalliomaalauksista Ljusnanin vesistössä. Maalaus sijaitsee Hälsinglandin maakunnan Ljusdalin pitäjässä, joka kuuluu nykyään Ljusdalin kuntaan. Ljusdalin taajamasta maalauksille on noin 8 kilometrin matka. Maalaukset ovat suuren Skinnlipsstenen nimisen siirtolohkareen sivuissa Letsjönin rannalla. Maalauksen kuviot esittävät ihmisiä ja hirviä. Ihmishahmo on 27 senttimetriä pitkä koukkupolvinen ihminen, jolla ympyrän muotoinen pää. Yläpuolella epävarmoja hahmoja ihmisistä ja hirvestä. 2−3 ääriviivoin hahmoteltuja hirviä, yksi kokonaan maalattu hirvi, muita epävarmoja kuvioita ja punaväriläiskiä. Kuviot kooltaan 15−40 senttimetriä. Lähellä sijaitsee 5 kivikautista asuinpaikkaa, jotka ajoitettiin 4 000−2 000 eaa.. [66][67]

Ljusanin ja Ljunganin tunturialueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ljusan ja Ljungan ovat pitkiä tunturijokia, jotka laskevat Selkämereen. Jokien latvavesistä löytyy alueen kalliomaalaukset.

Storsjönin kalliomaalaus löydettiin 2 metriä korkeasta siirtolohkareesta avohakkuun aikana. Kuvio esittää ilmeisesti ihmishahmoa, joka on noin 80 senttimetriä pitkä, mutta peittävän jäkälän takia sen kaikkia piirteitä ei näy. Kivi sijaitsee noin 3 kilometriä Storsjönin järveltä loivan mäen syrjällä. Maalaus sijaitsee Härjedalenin maakunnan Storsjön pitäjässä, joka kuuluu nykyisin Bergin kuntaan.[68][69]

Grannbergetin kalliomaalaus sijaitsee Särvsjön kylässä. Alue kuuluu Härjedalenin maakuntaan, Härjedalenin kuntaan ja Heden pitäjään. Kalliomaalauksesta ilmoitettiin 1930-luvulla. Jyrkän mäen rinteessä olevan pystykalliossa on pieni 60×55 senttimetrin maalaus, jossa on haalistuneet vaakalinjat ja muutama pystylinja. Kuvioiksi voi hahmottaa 2−3 hirveä tai peuraa. Eläimet ovat noin 30 senttimetriä pitkiä. [70][71]

Flatruetin kalliomaalaukset on tunnettu vuodesta 1896 ja on siksi hyvin dokumentoitu. Kalliopinnan suuri kuvakenttä sisältää lukuisia hirviä mikä tekee siitä Ruotsi suurimpia maalauskenttiä. [72]

Tänndalssjönin kalliomaalaus sijaitsee Tänndalenin kylää vastapäätä Tänndalssjönin etelärannalla olevassa suuressa siirtolohkareessa. Alue kuuluu Härjedalenin maakuntaan, Härjedalenin kuntaan ja Tännäsin pitäjään. Nämä maalaukset ovat jo tuhoutumassa, mutta kuvioista erottuu kaksi eläintä, jotka ovat 13 ja 31 senttimetriä pitkiä. Ne on piirretty ääriviivoin. Lisäksi havaitaan punaväriläiskiä. [73][74]

Rogenin kalliomaalaus sijaitsee Norjan rajalla olevan Rogen-järven rannalla luonnonsuojelualueella. Rantakalliot ovat pystysuorat, noin 5 metriä korkeat, erittäin halkeilleet ja sijaitsevat noin 20 metriä vesirajasta. Maalauskentän alue on osa Klippnäsetin niemen kärkeä. Maalattu alue on kooltaan 3−1,5 metriä ja se näkyy hyvin kostealla kelillä. Läheltä löytyy pyyntikuoppia. Kuvioita löytyy kolmesta kohtaa. Länsiosassa olevalla pinnalta erottuu kolme pientä eläinhahmoa, jotka ovat 10−20 senttimetriä pitkät. Muista eläimistä näkyy vain katkelmia. Keskimmäinen kenttä käsittää kaksi heikosti erottuvaa eläintä, jotka katsovat eri vastakkaisiin suuntiin. Itäpään kentässä on suuri 50 senttimetriä pitkä oikealle katsova hirvi, jonka alla on pieni hirvenkuva. Muista alueen kuviosta näkyy vain epäselviä läiskiä ja osa tuhoutumista johtunevat pakkasrapautumisesta. [75][76][77]

Hovdenin kalliomaalaus sijaitsee Långån kylän lähettyvillä Ljusnanin joen varrella Heden pitäjässä Härjedalenissa. Paikka on mäen itärinteessä noin 2,5 kilometriä joelta pohjoiseen. Mäestä paljastuvan kallion rikkonaisilla rinteillä löytyy yksi maalauskenttä, joka avautuu itään. Siitä erottuu neljä hirvenkuvaa, yksi eläinkuvio ja ihmishahmo. Linjojen lisäksi näkyy myös punaväriläiskiä. Ihmisen pituus on 40 ja hirvien 22−38 senttimetriä. Paikan löysi Emil Åslund hakiessaan läheistä luolaa vuonna 2007. [78]

Hälsingstenenin kalliomaalaus on maalaus Kölsjöfjälletin itäpuolella siirtolohkareessa, jota perinteen mukaan on ollut maamerkki (Hede, 227:1)[79]. Kuvausta maalauksista ei kuitenkaan ole, vaikka se on ilmoitettu Nämforsenin luettelossa numerolla 7.[80]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat, ss. 39-40
  2. Korpberg, Lyckelse Riksantikvarieämbetet. 31.5.2005. Swedish National Heritage Board. Viitattu 2.4.2013. (ruotsiksi)
  3. Bernt Ove Viklund: Hällmålningen i Rosenkvartslandet, Fredrika socken, Lappland, Västerbottens län, 2005
  4. Riksantikvarieämbetet: Lögdåkullen, Åsele
  5. Riksantikvarieämbetet: Sasskam, maalauksen lähellä!!!
  6. Bernt Ove Viklund: Hällmålningen vid Saskam i Lilla Luleälv, Jokkmokks kommun, Lappland, Norrbottens län, 2005
  7. Trolltjärn, Ångermanland Riksantikvarieämbetet. 5.9.2005. Swedish National Heritage Board. Viitattu 2.4.2013. (ruotsiksi)
  8. Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat, ss. 41-42
  9. a b c d e f g Ramqvist, Per: Aspekter på hällbildernas stil och rumsliga fördelning, 2002
  10. a b Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat, ss. 43-46
  11. a b Åbosjön, Ångermanland Riksantikvarieämbetet. 5.9.2005. Swedish National Heritage Board. Viitattu 2.4.2013. (ruotsiksi)
  12. a b c d Ramqvist, Per: Digitala och andra älgar, 2002
  13. Hallström, Gustaf: En nyupptäckt svensk hällmålning. Fornvännen, 1943, 11. vsk, s. 146-161. Tukholma, Ruotsi: Riksantikvarieämbetet. ISSN 0015-7813. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 17.11.2012. (ruotsiksi)
  14. Berit Andersson & Erik Sandén: Skog och historia i Västerbottens län, s. 35-39. Uumaja: : Västerbottens läns hembygdsförbund, 2007. ISBN 978-91-633-1337-0. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 1.1.2013). (ruotsiksi)
  15. Arkeologisk undersökning vid hällbilderna på Finnforsberget Skellefteå, Ruotsi: Skellefteå museum. Viitattu 1.1.2013. (ruotsiksi)
  16. Finnforsberget I, Skellefteå socken Riksantikvarieämbetet. 29.11.2006. Swedish National Heritage Board. Viitattu 2.4.2013. (ruotsiksi)
  17. Finnforsberget II, Skellefteå socken Riksantikvarieämbetet. 29.11.2006. Swedish National Heritage Board. Viitattu 2.4.2013. (ruotsiksi)
  18. Norsjömorberget, Skellefteå socken Riksantikvarieämbetet. 29.11.2006. Swedish National Heritage Board. Viitattu 2.4.2013. (ruotsiksi)
  19. Botilstenen, Ångermanland Riksantikvarieämbetet. 30.10.2008. Swedish National Heritage Board. Viitattu 2.4.2013. (ruotsiksi)
  20. Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat, ss. 53-54
  21. Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat, ss. 48-52
  22. Storberget, Västerbotten Riksantikvarieämbetet. 31.10.2005. Swedish National Heritage Board. Viitattu 2.4.2013. (ruotsiksi)
  23. a b c d Viklund, Bernt Ove & Tjärnström, Maria: Rapport, 2006
  24. Jansjön ristikuvio, Ångermanland Riksantikvarieämbetet. 10.12.2008. Swedish National Heritage Board. Viitattu 2.4.2013. (ruotsiksi)
  25. Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat, ss. 107-108
  26. a b Taidelehti Volym: Rödockrarummet
  27. Viklund, Bernt Ove: Harahällan - Nagasjöån, 2004
  28. Boforsklacken, Jämtlanti Riksantikvarieämbetet. 20.1.2006. Swedish National Heritage Board. Viitattu 2.4.2013. (ruotsiksi)
  29. a b Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat, ss. 86-87
  30. Kaivauskertomus: Lillklippen ja kaivaukset
  31. a b c Viklund, Bernt Ove: Vågdalsberget, 2004
  32. a b Viklund, Bernt Ove: Brinnåsklippen ja Ökullen, 2004
  33. Brinnåsklippen, Ångermanland Riksantikvarieämbetet. 10.12.2008. Swedish National Heritage Board. Viitattu 2.4.2013. (ruotsiksi)
  34. a b Brattforsberget, Ångermanland Riksantikvarieämbetet. 1.9.2005. Swedish National Heritage Board. Viitattu 2.4.2013. (ruotsiksi)
  35. Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat, ss. 76-85
  36. Högberget I, Ramsele Riksantikvarieämbetet. 27.6.2007. Swedish National Heritage Board. Viitattu 2.4.2013. (ruotsiksi)
  37. Högberget II, Ramsele Riksantikvarieämbetet. 27.6.2007. Swedish National Heritage Board. Viitattu 2.4.2013. (ruotsiksi)
  38. Högberget III, Ramsele Riksantikvarieämbetet. 30.10.2008. Swedish National Heritage Board. Viitattu 2.4.2013. (ruotsiksi)
  39. Högberget IV, Ramsele Riksantikvarieämbetet. 30.10.2008. Swedish National Heritage Board. Viitattu 2.4.2013. (ruotsiksi)
  40. Lindgren, Birgitta: Rapport, 2001
  41. Vågdalsberget, Ramsele Riksantikvarieämbetet. 21.10.2008. Swedish National Heritage Board. Viitattu 2.4.2013. (ruotsiksi)
  42. Gjerde, Jan Magne: Rock Art and Landscapes: Studies of Stone Age rock art from Northern Fennoscandia, 2010, s.52
  43. a b Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat, ss. 140-149
  44. a b Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat, ss. 150-154
  45. Riksantikvarieämbetet: Hällberget, Föllinge
  46. Gjerde, Jan Magne: Rock Art and Landscapes: Studies of Stone Age rock art from Northern Fennoscandia, 2010, s.178
  47. Riksantikvarieämbetet: Brattberget, Föllinge
  48. Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat, ss. 129-137
  49. Riksantikvarieämbetet: Hästskotjärn 1, Kall
  50. Riksantikvarieämbetet: Hästskotjärn 2, Kall
  51. Riksantikvarieämbetet: Hästskotjärn 3, Kall
  52. Riksantikvarieämbetet: Hästskotjärn 4, Kall
  53. Riksantikvarieämbetet: Hästskotjärn 5, Kall
  54. Riksantikvarieämbetet: Stor-Rensjön, Kall
  55. Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat, ss. 138-139
  56. Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat, ss. 155-163
  57. Riksantikvarieämbetet: Hamrebacken 1, Duved
  58. Riksantikvarieämbetet: Hamrebacken 2, Duved
  59. Riksantikvarieämbetet: Hamrebacken 3, Duved
  60. Bodsjön 177 Riksantikvarieämbetet. 1.9.2005. Swedish National Heritage Board. Viitattu 2.4.2013. (ruotsiksi)
  61. Bodsjö 178:1 Riksantikvarieämbetet. 1.9.2005. Swedish National Heritage Board. Viitattu 2.4.2013. (ruotsiksi)
  62. Bodsjö 176:1 Riksantikvarieämbetet. 1.9.2005. Swedish National Heritage Board. Viitattu viitattu. (ruotsiksi)
  63. Bodsjön 175:1 Riksantikvarieämbetet. 1.9.2005. Swedish National Heritage Board. Viitattu 2.4.2013. (ruotsiksi)
  64. Bodsjö 175:2 Riksantikvarieämbetet. 1.9.2005. Swedish National Heritage Board. Viitattu 2.4.2013. (ruotsiksi)
  65. Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat, ss. 110-115
  66. Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat, ss. 167-170
  67. Riksantikvarieämbetet: Letsjö, Hälsingland
  68. Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat, ss. 192
  69. Riksantikvarieämbetet: Storsjö
  70. Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat, ss. 175-176
  71. Riksantikvarieämbetet: Grannberget, Särvsjö
  72. Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat, ss. 177-185
  73. Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat, ss. 171-174
  74. Riksantikvarieämbetet: Tänndalssjön
  75. Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat, ss. 186-190
  76. Riksantikvarieämbetet: Rogen
  77. Aronsson & Ljungdahl: Nyupptäckta hällmålnigar i Jämtland och Härjedalen, 2000
  78. Riksantikvarieämbetet: Hovden, Hede
  79. Riksantikvarieämbetet: Hälsingsstenen
  80. Nämforsen: luettelo maalauksista

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]