Ljungan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ljungan
Maanosa Eurooppa
Maat Ruotsi
Läänit Jämtland, Taalainmaa
Maakunnat Medelpad, Jämtland, Härjedalen
Kunnat Sundsvall
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Ljunganin vesistö
Valuma-alue Ljunganin vesistö
Pinta-ala 12 851,1 km² [1]
Järvisyys 8 % [2]
Pääuoman pituus 405 km [3]
Pääuoman osuudet Ljungan ←(tunturipuro)
Joen uoman kohteita
Alkulähde Ljungsjöarna [3]
  62.9693°N, 12.5956°E
Laskupaikka Kvissleby, Sundsvall, Sundsvallin kunta [4]
  62.3131°N, 17.3812°E [a]
Läpivirtausjärvet Börtnen (d)
Sivu-uomat Getterån, Gimån, Gälebäcken, Roggån, Stångån, Sörforsån
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 934 m mpy. [b]
Laskukorkeus 0 m mpy. [b]
Korkeusero 934 m
Pituus 399 km
Kaltevuus 2,34 m/km
Keskiylivirtaama 406 m³/s (MHQ) [5]
Keskivirtaama 144 m³/s (MQ) [5]
Keskialivirtaama 56,1 m³/s (MNQ) [5]
Muuta
Muualla Wikimedia Commons

Ljungan (ruots. Ljungan) on Ruotsissa Jämtlannin- ja Taalainmaan lääneissä sijaitseva 405 kilometriä pitkä Pohjanlahden Perämereen Sundsvallissa laskeva joki. Se muodostaa samalla Ljunganin vesistön lähes koko pääuoman, joka saa alkunsa Ljungsjöarnasta Helagsfjälletin ympäristössä.[3][4][6][7][c]

Vesivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ljunganin uomassa on 14 vesivoimalaitosta: Viforsen, Matfors, Skallböle, Nederede, Ljunga, Hermansboda, Parteboda, Järnvägsforsen, Kölsillre, Bursnäs, Turinge, Rätan, Trångforsen ja Flåsjö. Näiden voimaloiden yhteisteho on 479 megawattia ja vuosituotanto noin 2040 gigawattituntia.[7]

Storsjönistä ylöspäin, osuus Havernista Holmsjöniin ja Viforsenista alaspäin ovat vesivoimalta suojeltuja osuuksia.[7]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesivoiman hyödyntämisessä on Ljunganin vesistössä pitkät perinteet. Jo keskiajalla käytettiin joessa vesimyllyjä ja myöhemmin vesimyllyt pyörittivät muitakin koneita kuten sahoja, pajavasaroita ja puimakoneita. Puunuitto alkoi 1820-luvulla ja jokea perattiin soveltubin osin tätä varten. Sahat sijaitsivat alajuoksulla lähellä vientisatamaa. Ensimmäiset vesivoimalaitokset olivat vuonna 1898 valmistunut Albyn- ja vuonna 1900 Viforsenin vesivoimalaitos.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen koordinaatit on mitattu Internetin ACME-, Google- tai Bing- karttapalveluista.
  2. a b Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen korkeusarvot on katsottu Internetin Läntverket- karttapalveluista käyttäen sen hiirityökalua.
  3. Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Ljungan.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ljungan (SE691018-157875) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 22.12.2020. (ruotsiksi)
  2. Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 2289–2445, 22.12.2020 (ruotsiksi)
  3. a b c Ljunganin yläjuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 22.12.2020. (ruotsiksi)
  4. a b Ljunganin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 22.12.2020. (ruotsiksi)
  5. a b c Ljunganin vesistö (Excel-lomake nro 17158), Vattenwebb, SMHI, viitattu 22.12.2020 (ruotsiksi)
  6. Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 22.12.2020 (ruotsiksi)
  7. a b c d Ljungan, vattenkraft.info, viitattu 22.12.2020
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Ljungan