Neittamojärvi
| Neittamojärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Eura ja Rauma |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Neittamonoja, joka yhtyy Ahmasojaan [1] |
| Järvinumero | 34.024.1.003 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 48,6 m tai 49 m[2] |
| Rantaviiva | 3,093 km [3] |
| Pinta-ala | 27,369 ha |
| Tilavuus | 0,000648 km³ [4] |
| Keskisyvyys | 2,4 m [4] |
| Valuma-alue | 8,55 km² [4] |
| Keskivirtaama | 0,064 m³/s (MQ) [4] |
 Neittamojärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Neittamojärvi sijaitsee Euran ja Rauman rajalla Neittamon kylässä Satakunnassa ja kuuluu Eurajoen vesistön Isosuon-Ahmasjärven valuma-alueeseen.[3][1]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 27 hehtaaria ja se on noin kilometrin pitkä ja 400 metriä leveä. Järven luusua sijaitsee järven koillispäässä, mistä 5,0 kilometriä pitkä Neittamonoja kulkee suuren Isosuon kautta ja yhtyy Ahmasojaan Savikon peltoaukean pohjoispäässä. Järveen laskee kaakon suunnasta noin 1,7 kilometriä pitkä Makkarkoskenoja, joka tuo vettä Lavajärvestä. Järvien korkeusero on 8 metriä.[3][1][5]
Järvellä on rantaviivaa 3,1 kilometriä, josta pääosa on moreenipohjaista metsää. Järven pohjoispuolella on peltoon päättyviä rantoja, joita reunustaa järviruovikko. Erityisesti järven etelärannalla on runsaasti loma-asuntoja.[3][1]
Hieman yli puolet järvestä, eli järven länsipää, kuuluu entiseen Lapin kuntaan ja nykyiseen Rauman kaupunkiin, ja järven itäpää kuuluu Euraan. Järvelle pääsee Euraan ja Lappiin johtavalta tieltä.[1]
Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven valuma-alue on pinta-alaltaan 8,6 km² ja siihen kuuluu ympäröiviä metsiä ja Lavajärven valuma-alue. Se sisältää 5 % peltoja, 84 % metsiä ja 11 % järviä. Järven happitilanne on hyvä ja vesi on lievästi rehevöittynyttä, vaikka sen läpi virtaa vesi. Ravinteiden runsaus voidaan selittää loma-asunnoista, maataloudesta ja metsäojituksesta johtuvaksi. Veden laatu on tyydyttävä.[4]
Järvessä ei elä arvokaloja eikä sitä pidetä arvokkaana lintujärvenä. Järvessä viihtyy ainakin jokirapu, hauki, ahven, särki, kuha, lahna ja kiiski, jotka ovat alkuperäisiä lajeja, sekä ankerias, joka on istutettu laji.[4][6]
Säännöstelyn tarve[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rantojen asukkaat ovat kokeneet kevättulvien ja kesäkuivuuden aiheuttamat pinnanvaihteut kiusallisiksi ja aikovat aloittaa järven vedenkorkeuden säännöstelyn. Tämä tehtäisiin perkaamalla lasku-uomaa ja rakentamalla luusuaan pohjapato. Sillä voidaan pitää kesäveden korkeutta ylempänä ja toisaalta juoksutta kevättulvien vesiä vuolaammin pois.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Neittamojärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.04.2019.
- ↑ Maanmittauslaitoksen paikannimirekisteri, Maanmittauslaitos. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 29.10.2014.
- ↑ a b c d e f g Aluehallintovirasto: Neittamojärven kunnostus, Eura ja Rauma (Arkistoitu – Internet Archive), 2010
- ↑ Toivonen, Tapio: Eurassa tutkitut suot ja niiden turvevarat, Geologian tutkimuskeskus, 1994 ]
- ↑ Järviwiki: Neittamojärvi
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Euran kunta: Neittamojärvi-yhdistys ry:n avustus (Arkistoitu – Internet Archive)
- Iltalehti: Veden laadusta...
- Muinaisjäännösrekisteri: Neittamojärvi (ent. Mäkelän torppa) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 12.10.2004. Museovirasto. Viitattu 30.10.2014.
| Joki ja meri: | |||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Lähivesistöt: |
Lapinjoen vesistö • Kokemäenjoen vesistö: Kokemäenjoen alue ja Loimijoen valuma-alue • Aurajoen vesistö • Mynäjoen veistö • Laajoen vesistö | ||||||||||||||
| Sivujokia: |
Juvajoki • Pietarjoki • Köyliönjoki • Ahmasoja • Pyhäjoki • Yläneenjoki | ||||||||||||||
| Järviä: |
|