Musicalisches Opfer
Musicalisches Opfer (suom. musiikillinen lahja, BWV 1079), alkuperäiseltä nimeltään Regis Iussu Cantio Et Reliqua Canonica Arte Resoluta, on Johann Sebastian Bachin säveltämä kokoelma, joka sisältää kaanoneita, fuugia ja yhden triosonaatin. Ne pohjautuvat Preussin kuninkaan Fredrik II Suuren säveltämään teemaan.
Teoksen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Musicalisches Opfer sai alkunsa 7. toukokuuta 1747, kun Johann Sebastian Bach matkusti Fredrik II Suuren hoviin Potsdamiin tapaamaan poikaansa Carl Philipp Emanuelia, joka oli siellä töissä hovimuusikkona. Johann Sebastian Bach oli tunnettu taitavana kosketinsoittajana ja improvisoijana, joten Fredrik II pyysi häntä improvisoimaan fuugan antamansa melodian pohjalta.
Aikalaiskertomuksen mukaan Bach onnistui improvisoimaan samalta istumalta kaksi fuugaa, yhden kolme- ja toisen kuusiäänisen ja palattuaan Leipzigiin hän liitti näihin joukon kaanoneita ja triosonaatin, jossa oli huiluosa, koska Fredrik II soitti tuota soitinta. Tämä kokoelma julkaistiin kahden kuukauden kuluttua tapaamisesta nimellä Regis Iussu Cantio Et Reliqua Canonica Arte Resoluta ("Kuninkaan antama teema lisäyksin, toteutettuna kaanonimuodossa"), jonka sanojen alkukirjaimista muodostuu sana ricercar.
Douglas Hofstadter analysoi Musicalisches Opferia ja varsinkin sen sisältämää kuusiäänistä ricercaria laajasti kirjassaan Gödel, Escher, Bach: An Eternal Golden Braid (teosta ei ole suomennettu).
Teoksen rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Musicalisches Opfer sisälsi:
- kaksi ricercaria, toinen kuusi- ja toinen kolmiääninen
- kymmenen kaanonia
- neliosaisen triosonaatin
Triosonaattia, joka on sävelletty huilulle, viululle ja basso continuolle, lukuun ottamatta teoksiin ei ole merkitty, millä soittimilla ne tulisi esittää. Arvellaan kuitenkin, että teos olisi alun perin tarkoitettu esitettäväksi klaveerilla tai cembalolla. Myöhemmin teosta on esitetty eri soittimin ja se on sovitettu useasti myös kamariorkesterille.
Koska painettu teos ei ollut nidottu, eikä nuotteihin ole merkitty sivunumeroita, on teosten tarkoitettu esittämisjärjestys jäänyt epäselväksi. On myös arveltu, ettei Bach ajatellutkaan koko teosta esitettäväksi kerralla alusta loppuun, vaan käytettäväksi soveltuvin osin eri tilanteissa.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- IMSLP, Musikalisches Opfer, BWV 1079 (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||
