Das wohltemperierte Klavier

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Das wohltemperierte Klavier I:n käsikirjoituksen kansilehti.

Das wohltemperierte Klavier I BWV 846–869 ja Das wohltemperierte Klavier II BWV 870–893 (suom. Hyvin viritetty klaveeri) ovat Johann Sebastian Bachin kaksi laajaa kosketinsoitinmusiikkikokoelmaa, joissa molemmissa on yksi preludi ja fuuga kaikissa kahdessakymmenessäneljässä sävellajissa. Ensimmäinen osa valmistui vuonna 1722 Bachin toimiessa Kapellmeisterina Anhalt-Köthenin herttuan hovissa Köthenissä. Das wohltemperierte Klavier II julkaistiin vuonna 1742, ja sen alkuperäinen nimi oli yksinkertaisesti "24 uutta preludia ja fuugaa". Bach tarkoitti teokset osittain opiskelumateriaaliksi, mikä ilmenee ensimmäisen kokoelman esipuheesta: "– – käytettäväksi ja harjoiteltavaksi opinhaluisille nuorille muusikoille kuin myös erityiseksi nautinnoksi jo kokeneemmille."

Teoksen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bachin aikaan koottiin mieluusti yhteen mahdollisimman monissa eri sävellajeissa olevia teoksia. Johann Pachelbelin cembalosarjat vuodelta 1683 sisälsivät seitsemässätoista eri sävellajissa olevia kappaleita. Tärkeimmän Bachin esikuvan uskotaan kuitenkin olleen vuonna 1702 julkaistu Johann Kaspar Ferdinand Fischerin Ariadne musica. Teos sisältää preludeja ja fuugia kahdessakymmenessä eri sävellajissa, joista yksi on fryyginen kirkkosävellaji.

Vaikka teoksen systemaattinen rakenne puolisävelaskelittain nousevissa duuri- ja mollisävellajeissa antaa teokselle suunnittelun ja järjestelmällisyyden vaikutelman, on teos ennen kaikkea kokoelma. Monet teoksen osista olivat olemassa jo paljon ennen kokoelman julkaisua. Ensimmäisen osan preludeista yksitoista on peräisin 11-vuotiaalle pojalle Wilhelm Friedemannille tehdystä Klavierbüchlein-kokoelmasta (1720). Osa näistä preludeista lienee transponoitu, jotta ne voitaisiin sijoittaa paikalleen. Myös toisen osan C-duuri-preludista on löytynyt versio jo vuodelta 1718 tai 1719.

Molemmat kokoelmat saavuttivat laajan suosion Bachin aikana, ja niitä levitettiin käsikirjoituskopiona. Teoksia ei kuitenkaan painettu ennen vuotta 1801, jolloin ne ilmestyivät peräti kolmena eri painoksena.

1800-luvun teos ymmärrettiin ajan romanttisessa hengessä. Charles Gounod sävelsi ensimmäisen osan C-duuri-preludiin sentimentaalisen melodian ja sovitti siihen Ave Marian sanat. Tämä kappale, jonka säveltäjämerkintänä lukee usein Bach–Gounod, kuuluu tunnetuimpiin lauluteoksiin.

Hyvästä virityksestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teoksen otsikossa mainitun hyvän virityksen luultiin 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alussa tarkoittavan nykyisin musiikissa käytössä olevaa tasaviritystä, jossa jokainen sävelasteikon puolisävelaskel on samansuuruinen. On kuitenkin todennäköisempää, että Bach tarkoitti sellaista viritystä, jossa eri sävelaskeleet olivat eri suuruisia ja tämän vuoksi eri sävellajeilla oli ominainen sointinsa, koska niissä oli erilaiset määrät puhtaita ja vähemmän puhtaita intervalleja.

Teoksen rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös Luettelo Das wohltemperierte Klavierin osista

Kokoelmien preludit eivät noudata mitään tiettyä tyylisuuntaa tai muotoa. Varhaisemman kokoelman preludit sisältävät yksiäänisiä kappaleita (nrot 1, 2, 5, 6, 10, 15, 21), kaksiosaisia inventioita (3, 11, 13, 14, 20), kolmiosaisia sinfonioita (9, 18, 19, 23) sekä lisäksi laulavia aarioita, konserton ja toccatan tyyppisen alkusoiton. Fuugat ovat sangen monimuotoisia, ja ne esittelevät laajalti erilaisia fuugatekniikoita. Äänten määrä vaihtelee kahden ja viiden välillä. Toisen osan fuugat ovat joko kolmi- tai neliäänisiä, ja ne sisältävät vähemmän kromaattisia sävelkulkuja kuin ensimmäisen osan fuugat.

Levytykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen kokonaislevytyksen kaikista 48 preludista ja fuugasta teki saksalainen pianisti Edwin Fischer vuosina 19331936.

Ääninäytteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sound-icon.svg

Johann Sebastian Bach: Das wohltemperierte Klavier I & II, Edwin Fischer, 1936

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johann Sebastian Bachin teoksia
Klaveerimusiikki: Goldberg-muunnelmat | Das Wohltemperierte Klavier | Clavier-Übung | Koraalit Bachs1a.gif
Vokaalimusiikki: H-mollimessu | Passiot | Oratoriot | Magnificat | Motetit | Kantaatit
Barokkisarjat: Sellosarjat | Luuttumusiikki | Orkesterisarjat | Viulusarjat ja -sonaatit
Muut: Die Kunst der Fuge | Musikalisches Opfer | Brandenburgilaiset konsertot | Konsertot | Urkumusiikki