Johann Pachelbel
Johann Pachelbel (elokuussa 1653 Nürnberg – 3. maaliskuuta 1706 Nürnberg) oli saksalainen barokkisäveltäjä ja urkuri. Niin kutsuttuun eteläsaksalaiseen koulukuntaan kuulunut Pachelbel oli urkumusiikin etevimpiä kehittäjiä ennen Johann Sebastian Bachia.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pachelbel syntyi Nürnbergissä. Hänet kastettiin 1. syyskuuta 1653, mutta hänen syntymäpäivästään ei ole varmuutta. Pachelbel opiskeli musiikkia muun muassa Heinrich Schwemmerin ja Georg Caspar Weckerin johdolla. 15-vuotiaana Pachelbel alkoi opiskella yliopistossa Altdorfissa. Hän muutti vuonna 1673 Wieniin ja vuonna 1677 Eisenachiin, jossa hän toimi urkurina. Pachelbel meni 25. lokakuuta 1681 naimisiin Barbara Gablerin kanssa, joka kuitenkin kuoli sairauteen syyskuussa 1683. Elokuussa 1684 Pachelbel meni uusiin naimisiin Judith Drommerin kanssa, jonka kanssa hän sai seitsemän lasta.
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kaanon D-duurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikka Pachelbel sävelsikin huomattavan paljon urkumusiikkia, hänen tunnetuimmaksi teokseksensa on noussut hänen ainoa säveltämänsä kaanon, ”Kaanon ja Gigue D-duurissa”, (saksaksi: Kanon und Gigue für 3 Violinen mit Generalbaß) (PWC 37, T. 337, PC 358). Teos on inspiroinut valtavaa määrää etenkin 1970-luvulta lähtien sävellettyä populaarimusiikkia. Sävellyksen pääteema on esimerkiksi Beethovenin ”Für Elisen” ja Bachin ”Toccatan ja Fuugan, d-molli” tavoin laajalti tunnettu. Lisäksi sävellyksen vallitseva kahdeksan soinnun kierto sellaisenaankin esiintyy nykypopulaarimusiikissa säännöllisesti.
Kreikkalainen yhtye Aphrodite’s Child (laulusolistinaan Demis Roussos) levytti 1968 Pachelbelin kaanonin nimellä ”Rain And Tears”. Suomeksi sen levytti vuonna 1968 Markku Suominen nimellä ”Jäljet jää kyynelten” (san. Juha Vainio) ja vuonna 1975 Lea Laven (san. Chrisse Johansson) nimellä ”Rakkaus kaunistaa”. Kaanon on keskeisessä osassa Robert Redfordin ensimmäisessä ohjaustyössä, perhedraamassa Tavallisia ihmisiä (1980).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Toivo Haapanen ym. (toim.): Musiikin tietokirja, s. 358. Helsinki: Otava, 1948.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Johann Pachelbel International Music Score Library Project (englanniksi)
- Vapaasti käytettävissä olevia Pachelbelin partituureja Mutopia Project
| ||||||||||||||||||||||||||
