Mooseksen kirja (mormonismi)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mooseksen kirja on eräs Myöhempien aikojen pyhien pyhistä kirjoituksista. Kirkon käsityksen mukaan kyseessä on kirjoitus, jonka kirkon profeetta Joseph Smith sai ilmoituksena Jumalalta kesäkuussa 1830. Nykyään kirjoitus on osa MAP-kirkossa pyhänä pidettyä kirjoitusta nimeltä "Kallisarvoinen helmi".

MAP-kirkon käsityksen mukaan Jumala kehotti kesäkuussa 1830 Joseph Smithiä tutkimaan Raamattua, oliko se oikein käännetty. Smith aloitti tutkimisen Raamatun alkulehdiltä, 1. Mooseksen kirjan alkukertomuksista. Tutkiessaan Smith päätteli, että nykyinen Raamatun teksti ei vastaa Raamatun alkuperäistä sisältöä. Hän alkoi "kääntää" Raamattua Jumalan ohjauksen ja inspiraation avulla. Mooseksen kirja on osa Smithin tällä tavoin "kääntämää" eli ennallistamaa Raamattua. MAP-kirkon käsityksen mukaan Mooseksen kirja vastaa siis 1. Mooseksen kirjan alkukertomusten alkuperäistä tekstiä. Kirkko myöntää kuitenkin, ettei yksikään nykyään olemassa oleva käsikirjoitus sisällä Mooseksen kirjan tekstiä.

Mooseksen kirja vastaa sisällöltään Smithin myöhemmin laatiman Innoitetun raamatunkäännöksen tekstiä. Se on niin ikään Kallisarvoisessa helmessä olevan Matteuksen evankeliumin 24. luvun käännöksen ohella ainoa osa Smithin Innoitettua käännöstä, jonka MAP-kirkko tunnustaa osaksi virallista kaanoniaan.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mooseksen kirjan sisältö perustuu 1. Mooseksen kirjan 1.-6. lukuun, mutta se on sisällöllisesti laajempi. Kirja sisältää runsaasti laajennuksia ja selityksiä verrattuna 1. Mooseksen kirjan tekstiin. Lisäksi teksti on esitetty Jumalan suorana ilmestyksenä Moosekselle "aikana, jolloin Mooses temmattiin ylen korkealle vuorelle" (Mooseksen kirja 1:1). Tämä lienee viittaus Mooseksen oleskeluun Siinain vuorella (2. Moos. 24).

Mooseksen kirjan ensimmäinen kappale kuvaa, miten Mooses kohtaa ilmestyksen vuorella sekä Jumalan että Saatanan. Jumala ilmoittaa itsensä Moosekselle, ja hän ymmärtää Jumalan rajattoman suuruuden sekä ihmisen pienuuden. Jumala näyttää Moosekselle maailmanhistorian kaikki vaiheet, kaiken, mitä vielä tulee tapahtumaan. Tämän näyn jälkeen Jumala jättää Mooseksen, ja Saatana ilmestyy hänelle ja haluaa vietellä hänet palvomaan itseään. Mooses kuitenkin karkottaa Saatanan Kristuksen, Ainoasyntyisen nimessä. Jälkeenpäin Jumala ilmestyy uudestaan Moosekselle ja näyttää hänelle lukemattomien luomiensa maailmojen paljouden, sekä niiden, jotka ovat olleet, niiden, jotka ovat, että niiden, jotka vielä ovat tuleva.

Kirjan seuraavat kappaleet kuvailevat maan ja ihmisen luomista sekä syntiinlankeemusta 1. Mooseksen kirjan 2.-3. pohjalta. Kirja sisältää kuitenkin paljon Raamatussa tuntematonta tietoa. Mooseksen kirja 4:1-4 kuvailee taivaassa pidettyä jumalten kokousta eli koorumia, jossa Saatana tarjoutuu pelastamaan ihmiskunnan väkipakolla. Jumala kuitenkin hyväksyy Poikansa Kristuksen suunnitelman, joka vetoaa pelastuksen asiassa ihmisen vapaaseen tahtoon. Tämän jälkeen Saatana viettelee käärmeen hahmossa ihmisen syntiin. Jumala karkottaa ihmisen paratiisista, mutta lupaa hänelle Lunastajan. Paratiisista karkotettu Aadam rakentaa alttarin uhraa sillä Jumalalle (Mooseksen kirja 5:5-6). Hänelle ilmestyy Herran enkeli, joka selittää uhrin vertauskuvaksi Isän Ainosyntyisen tulevasta uhrista (5:7-8). Aadam profetoi Kristuksen pelastustyöstä ja ihmisten tulevasta pelastuksesta (5:9-10) ja tekee parannuksen. Hän ja hänen vaimonsa Eeva pysyvät uskollisina Jumalalle (5:16). Saatana saa kuitenkin valtaansa heidän poikansa Kainin, ja pahuus kasvaa maan päällä suureksi. Ihmiset eivät usko Jumalan Ainosyntyisen tulevan maan päälle aikojen keskipäivällä, vaan harjoittavat syntiä (5:57). Mooseksen kirja kuitenkin vakuuttaa, että maan päällä eli vanhurskauden saarnaajia, jotka puhuivat ja profetoivat ja kutsuivat ihmisiä parannukseen (6:23). Lisäksi kirja kertoo, että jo Aadam kastettiin ja että hän syntyi uudesti vedestä ja Hengestä (6:64-65).

Mooseksen kirja sisältää myös laajan kuvauksen Eenokin näystä ja hänen profeetallisesta puheestaan (Mooseksen kirja 6-7), jossa hän kuvailee ihmiskunnan historian vaiheet luomisesta aina maailman loppuun asti. Keskeistä kuvauksessa on Kristuksen lunastustyö, hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa. Kirja päättyy juuri ennen vedenpaisumusta, jonka Jumala ilmoittaa Nooalle (Mooseksen kirja 8:30). Juuri tätä ennen Nooa on vielä kerran kehottanut aikalaisiaan parannukseen ja uskomaan Jeesuksen Kristukseen (8:24).

Teologiset painotukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verrattuna 1. Mooseksen kirjaan Kallisarvoisen helmen Mooseksen kirja sisältää lukuisia "selvennyksiä". Kirjasta käy selkeästi ilmi, että Aadamia ja Eevaa Eedenin puutarhassa kiusannut käärme oli Saatana (4:4-7). Samoin Kainin vaimon alkuperä selvitetään; hän oli yksi Kainin veljentyttäristä (4:28). Kirja siis pyrkii antamaan vastauksia kysymyksiin, jotka 1. Mooseksen kirjan teksti jättää "epäselviksi" (kuten sen, mistä Kain sai vaimonsa). Taustalla on ajatus, jonka mukaan Raamatun alkuperäinen teksti on ollut ristiriidaton ja selvä, ja että mahdolliset jännitteet ja ristiriidat ovat kopioijien virheitä tai tekstin turmeltumisia.

Mooseksen kirja painottaa, että jo Aadam tunsi paratiisista karkotuksen jälkeen Kristuksen tulevan lunastustyön yksityiskohtia myöten. Hän saarnasi parannusta ja syntien anteeksiantamusta Kristuksen sovitustyön pohjalta, hänet kastettiin ja hän syntyi uudesti vedestä ja Hengestä. Kirjan mukaan evankeliumin täytetys ilmoitettiin siis jo Aadamille, ja hän saarnasi sitä lapsilleen. Täten pelastuksen mahdollisuus on ollut maailmassa jo alusta saakka, ja Aadam hyötyi siitä. Kirja siis vastaa kysymykseen ennen Kristuksen aikaa eläneiden pelastuksesta toteamalla, että he tunsivat Kristuksen pelastustyön ennalta ja saivat hyötyä siitä jo edeltä käsin. Tämä vastaa eräissä varhaiskristillisissä pseudepigrafeissa esitettyjä ajatuksia.

Mooseksen kirja esittää Aadamin lankeemuksen viime kädessä positiiviseksi tapahtumaksi: "Siunattu olkoon Jumalan nimi, sillä minun rikkomukseni tähden silmäni ovat avautuneet, ja tässä elämässä minulla on ilo, ja lihassa olen jälleen näkevä Jumalan" (Mooseksen kirja 5:10). Lankeemus on siunaukseksi, koska sen tähden Jumalan Poika on tuleva maailmaan ja siunaamaan ihmiskuntaa. Tällekin ajatukselle on vastaavuuksia vanhan kirkon teksteissä. Toisaalta myöhempi mormoniteologia on kehittänyt tämän ajatuksen pohjalta hyvin pitkälle meneviä johtopäätöksiä Aadamin lankeemuksen seurauksista.