Miikse oja
| Miikse oja | |
|---|---|
 Oja Vastseliinan piispanlinnan kohdalla |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Viro, Venäjä |
| Maakunta/Alue | Võrumaa, Pihkovan alue |
| Kunta/Piiri | Setomaan kunta, Võrun kunta, Petserin piiri |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Miikse ojan valuma-alue |
| Pinta-ala | 19,3 km² [1] |
| Yhtyy | Piusa jõgi (78,9 km suistosta) |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Tserebi järv |
| Laskupaikka | Piusa jõgi, Vana-Vastseliina |
| Läpivirtausjärvet | Vanigõjärv |
| Taajamat | Miikse, Vana-Vastseliina |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 193,5 m mpy. [2] |
| Laskukorkeus | yli 115 m mpy. [1] |
| Korkeusero | alle 78 m |
| Pituus | 13,9 km [1] |
| Kaltevuus | 5,6 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Miikse oja, Meeksi oja tai Jaama oja (ven. Яамаоя, Jaamaoja) on Virossa Võrumaalla Setomaan ja Võrun kunnissa ja lyhyesti Venäjän vastaisella rajalla virtaava Piusa jõen 13,3 kilometriä pitkä sivujoki.[1][3][a]
Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miikse oja katsotaan alkavan Tserebi järvestä, joka sijaitsee Haanjan ylängöllä Tserebin kylän lähellä. Ympäröivät mäet kohoavat kaikki yli 210 metrin korkeuteen mpy., mutta järven vedenpinta on 193 metrin korkeudella. Järven ympäristöstä tulee siihen ojia, joiden lähteenä ovat esimerkiksi Tserepi paisjärvi ja Puustuslump. Miikse oja virtaa alussa vain 700 metriä, kun se laskee Vanigõjärveen. Se on tekojärvi, jonka vedet ylettyvät myös Venäjän puolelle. Miikse oja jatkaa tekojärven pohjoispäästä valtioiden rajauomana, mutta irtoaa rajasta viiden kilometrin jälkeen Miiksen kylän kaakkoispuolella [b]. Miiksen ojaan yhtyy pitkä ja monihaarainen Solova oja koillisen suunnasta ennen Miiksen kylän peltoaukeaa. Oja jatkaa kylän jälkeen maaston painaumaan painuneessa soistuneessa jokilaaksossaan keräten itseensä ympäristöstä tulevien ojien vesiä. Matsimõtsän jälkeen laakso kapenee Jaamaorgin kanjoniksi. Kanjoni on se sama, mihin Piusa jõgi putoaa tultuaan siihen lännestä päin. Oja yhtyy Piusa jõgeen Vana-Vastseliinan kylässä 79 kilometriä Pihkovajärven rannalla sijaitsevasta joensuusta. Keskiaikaisen Vasteliinan piispanlinnan rauniot sijaitsevat Piusa jõen ja Miikse ojan välisellä yli 25 metriä korkealla mäellä.[1][3][4][5][a]
Valuma-alue, sivujoet ja järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miikse oja sijaitsee Piusa jõen valuma-alueella. Piusa laskee Pihkovanjärven eli Peipsijärven länsirantaan. Piusa jõen valuma-alue sisältyy Peipsijärven alueeseen, joka muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Vesireitti jatkuu Peipsijärven pohjoispäästä, kun sieltä alkava Narvanjoki virtaa pohjoiseen ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[6][c]
Miikse ojan valuma-alue sijaitsee Virossa kokonaan Võrumaan maakunnassa ja vähäisessä määrin Venäjän Petserin piirissä. Valuma-alueen pinta-ala on 19,3 neliökilometriä. Miikse ojan suurin sivu-uoma on Solova oja, joka yhtyy Miikse ojaan pian Solova järven jälkeen. Järveen tulee kaksi sivuhaaraa Piiriniidü oja ja Alaniidü oja. Muut Miikse ojan sivuhaarat ovat lyhyitä, mikä tekee valuma-alueesta kapean. Valuma-alueella olevat järvet sijaitsevat ojan latva-alueella ja ne on jo mainittu yllä olevassa tekstissä.[1][3]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oja luokitellaan limnologisesti kirkasvetiseksi ja vain vähän orgaanista ainesta sisältäväksi virtavedeksi (vir. Heledaveelised ja vähese orgaanilise aine sisaldusega jõed, IB, IIB, IIIB). Joessa viihtyvät Piusa jõen tapaan taimen ja harjus, jotka nousevat sinne kutemaan.[1]
Hallintoalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miikse oja kuuluu Peipsijärven alavesistöalueeseen, joka on osa Itä-Viron vesistöaluetta. Ojan vesistörekisterin tunnus on VEE1001100 [1]. Se osa valuma-alueesta, joka jää Venäjän puolelle, kuuluu Pihkovan alueella Petserin piiriin.[5]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ojan pohjalla tai rannassa tiedetään useita pyhiä kiviä, joilla on uskottu olevan parantavia ominaisuuksia. Pesemällä silmiään, jalkojaan ja käsiään sekä uhraamalla kolikoita ojaan on tavoiteltu suotuisia vaikutuksia. Nykyään uskotaan, että ainakin yksi kivi merkitsee muinaista hautausta. Kuuluisin kivistä lienee Jaanikivi.[a][b]
Vuonna 1240 Liivinmaan ja ruhtinaskuntien rajana toimivat Miikse oja, Piusa jõgi, Mädäjõgi ja Võhandu jõgi. Seudun Setomaata on asustanut setukaiset, joiden asuinseudut ovat nykyään jääneet kahden valtion alueelle. Vuonna 2014 solmittu Viron ja Venäjän rajasopimus määrittää Miikse ojan ja Vanigõjärven osaksi valtiorajaa, mutta kumpikaan valtio ei ole sopimusta vielä ratifioinut.[7][8]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Teksti on osittain käännös vironkielisestä artikkelista et:Miikse oja, jonka tiedot on vielä tarkistamatta muista lähteistä.
- ↑ a b Teksti on osittain käännös venäjänkielisestä artikkelista ru:Яамаоя, jonka tiedot on vielä tarkistamatta muista lähteistä.
- ↑ Kohteen pituus, leveys ja ympäristön kasvillisuutta, asutusta, vesistösuhteita ja nimistöä on tarkistettu Internetin Google-, Bing- tai Yandex-karttapalvelusta käyttäen järven koordinaatteja.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Keskkonnaregister: Miikse oja (VEE1001100) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 23.6.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Tserebi järv (VEE2145410) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 23.6.2020. (viroksi)
- ↑ a b c Pihkovan alueen kartta: sivu 13 (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 23.6.2020 (venäjäksi)
- ↑ Annov, Merle & Kurrel, Kadri & Lepik, Leida: Eesti teedeatlas, s. 93, 94 ja 97. Tallinna: Regio, 2014. ISBN 978-9949-520-16-9. toimitus (viitattu 23.6.2020). (viroksi),(englanniksi)
- ↑ a b Neuvostoajan kartta: O-35-Д, Псков (Pihkova), 1:200 000, viitattu 23.6.2020 (venäjäksi)
- ↑ Neuvostoajan kartta: Лист O-35-Б, Луга (Luga), 1:200 000, viitattu 23.6.2020 (venäjäksi)
- ↑ Setomaa ettevõtluskeskkonna teemaplaneeringu ja KSH lähteandmete analüüs (PDF) (Liite 1, sivu 127-) vald.meremae.ee. 2014. Arkistoitu 17.10.2020. Viitattu 23.6.2020. (viroksi)
- ↑ Eesti Vabariigi ja Venemaa Föderatsiooni vahelise ajutise kontrolljoone koordinaadid (RT I, 13.01.2015, 15) (viroksi)
