Metsätähti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Metsätähti
Trientalis europaea.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ericales
Heimo: Esikkokasvit Primulaceae
Suku: Metsätähdet Trientalis
Laji: europaea
Kaksiosainen nimi
Trientalis europaea
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Metsätähti Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Metsätähti Commonsissa

Metsätähti (Trientalis europaea) on metsän pohjakerroksen monivuotinen, ruohovartinen, valkokukkainen kasvi. Metsätähti kuuluu esikkokasvien (Primulaceae) heimoon; aiemmin se luokiteltiin myrsinekasveihin (Myrsinaceae).[1][2]

Metsätähti on Ruotsin Värmlannin maakuntakukka.[3]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsätähti.
Metsätähtiä.

Metsätähti kasvattaa hennon, 5–20 cm korkean, kaljun ja useimmiten haarattoman varren. Kasvin juurakko on hoikka ja suikerteleva ja jopa metrin pituiset maarönsyt voivat muodostaa laajoja kasvustoja. Lehdet ovat lähes ruodittomia ja suikeita tai puikeita. Varren keskivaiheilla olevat suuremmat lehdet ovat ruusukkeena, alemmat pienet lehdet ovat kierteisesti ruusukkeen alla tai puuttuvat kokonaan. Myöhäiskesällä lehdet muuttuvat kuparinruskeiksi. Valkoisia tai joskus vaaleanpunaisia, ratasmaisia kukkia on tavallisesti yksi tai kaksi, ja ne sijaitsevat yksittäin lehtihangoissa. Kukat ovat pitkä- ja hentoperäisiä ja niissä on yleensä kuudesta kahdeksaan, tavallisimmin seitsemän[4] tähden muotoon asettunutta terälehteä. Verhiö on kapealiuskainen[4]. Metsätähti kukkii Suomessa touko-heinäkuussa. Kukissa käy kuitenkin vain niukasti pölyttäjiä, mutta kasvullinen lisääntyminen on tehokasta. Yhdessä metsätähtiyksilössä on jopa 2–3 metrin mittaisia rönsyjä, joiden avulla kasvi leviää. Yksi metsätähden harvoista pölyttäjistä on Melanostoma mellinum -niminen kukkakärpänen[4]. Metsätähden hedelmä on pieni, pallomainen kota. Läheltä katsottuna se muistuttaa suuresti pienikokoista jalkapalloa.[5][6]

Erikoisen, seitsemän-terälehtisen kukkansa takia metsätähti on tunnettu Suomessa myös nimellä seitsentähti. Kasveilla seitsemän on erittäin harvinainen kukkalehtien määrä.[6] Suomalaiset ovat antaneet myös monia muita nimiä metsätähdelle, joista yleisimpiä ovat aamutähti, tähtikukka ja päivänkämmen.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsätähteä tavataan yleisenä koko Pohjois- ja Keski-Euroopassa. Sitä esiintyy Karpaateille, Alpeille, Ranskan itäosiin asti sekä Britteinsaarilla, koko Fennoskandiassa ja Islannissa. Levinneisyysalue ulottuu idän suuntaan läpi Venäjän ja Siperian Japaniin saakka, sekä edelleen Alaskan ja Kanadan läpi Kalliovuorille Yhdysvaltain pohjoisrajan tienoille. Etelämpänä ja idempänä Pohjois-Amerikassa esiintyy lähilajeja. Pohjois-Amerikan ja Tyynenmeren alueen metsätähdet kuuluvat alalajiin arctica, Euroopan ja Siperian metsätähdet alalajiin europaea. [7] Suomessa metsätähti on hyvin yleinen koko maassa.[8] Se on yksi Suomen runsaslukuisimmista kasveista.[6]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsätähti kasvaa monenlaisissa metsissä kuivista kangasmetsistä rämeille, mutta yleisimmin kosteahkoissa kangasmetsissä. Sitä tavataan myös metsäniityillä, pientareilla ja puurajan yläpuolella tunturikankailla.[5][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle. Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2005. Yliopistopaino, Helsinki 2005.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stevens, P. F. (2001-2010): Angiosperm Phylogeny Website (Primulaceae) Viitattu 25.5.2010. (englanniksi)
  2. Stevens, P. F. (2001-2010): Angiosperm Phylogeny Website (List of Genera in Myrsinaceae (= Myrsinoideae)) Viitattu 25.5.2010. (englanniksi)
  3. a b Arne Anderberg: Den virtuella floran: Skogsstjärna Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 21.6.2010. (ruotsiksi)
  4. a b c Luonnossa.net
  5. a b Retkeilykasvio 1998, s. 220.
  6. a b c Oulun kasvit 2005, s. 165.
  7. Anderberg, Arne: Trientalis europaea (levinneisyyskartta) Den virtuella floran: Skogsstjärna. 1998. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 21.6.2010. (ruotsiksi)
  8. Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2009: kartat (Hakuavain: metsätähti) Kasviatlas 2009. 2010. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Viitattu 21.6.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]