Kukkakärpäset
| Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Kukkakärpäset | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Parvikirvari (Episyrphus balteatus) | ||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Alaheimot | ||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
| |
Kukkakärpäset (Syrphidae) ovat usein pistiäisiä muistuttavia, suhteellisen kookkaita kärpäsiä. Maailmassa lajeja tunnetaan noin 6000 ja Suomestakin on tavattu 330 kukkakärpäslajia (tilanne marraskuussa 2004). Kasvihuoneissa ja asunnoissa kukkaruukkujen kosteassa mullassa kehittyvät pienet, mustat ns. "kukkakärpäset" ovat puolestaan itse asiassa harsosääskiä ja kuuluvat sääskien alalahkoon.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Useimmat kukkakärpäslajeista ovat noin sentin mittaisia, mutta koko vaihtelee paljon. Huomattavan suuri osa lajeista jäljittelee ulkonäöltään pistiäisiä. Eivät kuitenkaan kaikki. Ulkonäöstä riippumatta heimon lajien yhdistävä tuntomerkki on siiven keskellä kulkeva "valesuoni", Vena spuria.
Kukkakärpäset lentävät usein ilmassa paikoillaan, mikä on antanut niille heimon englanninkielisen nimen "hoverflies".
Elintavat [muokkaa]
Kukkakärpäset vierailevat ahkerasti kukilla nauttimassa mettä. Niillä on suuri merkitys pölyttäjinä. Kukkakärpästen toukat ovat kirvoja saalistavia petoja.
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Haarto, Antti: Suomen kukkakärpäset ja lähialueiden lajeja. Keuruu: Otava, 2007. ISBN 978-952-11-2568-3.
Lähteet [muokkaa]
- Suomen kukkakärpäset
- ITIS: Syrphidae (englanniksi)