Harsosääsket

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Harsosääsket
Sciara.sp.1.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset Pterygota
Ylälahko: Neoptera
Lahko: Kaksisiipiset Diptera
Alalahko: Sääsket Nematocera
Heimo: Harsosääsket
Sciaridae
Billberg, 1820[1]
Suvut
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Harsosääsket Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Harsosääsket Commonsissa

Harsosääsket (Sciaridae) on laaja sääskiheimo, jonka eräät lajit elävät sisällä asuinhuoneissa. Toistaiseksi maailmasta on nimetty noin 2000 harsosääskilajia. Arvioiden mukaan nimettyjä lajeja on vasta noin 10-20 prosenttia maailman koko harsosääskien lajimäärästä. Suomessa tavataan noin 300 lajia.[2]

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harsosääsket ovat hentorakenteisia, noin 2-3 mm:n pituisia, lentäviä hyönteisiä.[3] Niillä on pitkät, helminauhamaiset tuntosarvet sekä pitkät jalat. Ruumis on yleensä musta, kyttyräselkäinen, takaruumis hoikka. Siipien suonitukselle on tyypillistä siiven kärkeen päättyvä heinähankakuvio.[4]

Harsosääsken toukat ovat jalattomia ja niillä on musta pääkapseli. Väriltään toukat ovat lasimaisen läpikuultavia, muuttuen myöhemmin valkoisiksi. Täysikasvuisina toukat ovat 6-7 mm pitkiä. [4]

Elämänkierto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harsosääskien elämänkierto (muna, kolme toukkavaihetta, kotelo ja aikuinen) kestää noin 3-4 viikkoa.[5]

Harsosääski kasvintuhoojana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harsosääskille alttiita koristekasveja ovat begonia, petunia, lehtikaktus, joulutähti, pelargoni, tulilatva, neilikka, esikko, liljat, syklaami ja orkideat. Harsosääsket ovat lisäksi yleisiä myös yrteillä, salaateilla, kurkuilla sekä tomaatilla. Harsosääskiä esiintyy erityisesti silloin, kun kasvualusta on riittävän kostea.

Aikuiset harsosääsket syövät levää, sienirihmastoa sekä kaikenlaista mätänevää orgaanista ainesta. Toukat syövät edellisten lisäksi pistokkaiden ja taimien hentoja hiusjuuria sekä kasvupisteen kallussolukkoa. [4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sciaridae The Paleobiology Database. Viitattu 28.5.2011. (englanniksi)
  2. Pekka Vilkamaa: Pohjois-Euroopan harsosääskien (Diptera: Sciaridae) taksonomia ja esiintyminen Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 23.10.2011.
  3. Torjuntatikku Esbau. Viitattu 23.10.2011.
  4. a b c Irene Vänninen: Harsosääsket Kauppapuutarhaliitto. Viitattu 23.10.2011.
  5. Biotus: Harsosääsket Biotus. Viitattu 23.10.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]