Harsosääsket
Wikipedia
| Harsosääsket | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Suvut | ||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
 Harsosääsket Wikispeciesissä |
Harsosääsket (Sciaridae) on laaja sääskiheimo, jonka eräät lajit elävät sisällä asuinhuoneissa. Niitä kutsutaan usein virheellisesti "kukkakärpäseksi" tai "hedelmäkärpäseksi". Nämä harsosääsket eivät ole todellisia kasvituholaisia, mutta harmillisia hyönteisiä. Suurin osa lajeista elää ulkona luonnossa. Suomesta tunnetaan 308 harsosääskilajia.
Huoneissa elävä harsosääski on hentorakenteinen ja noin 2–3 mm:n pituinen musta lentävä hyönteinen. Aikuinen harsosääski näyttää aivan pieneltä mustalta kärpäseltä, joka etenee vaappuvasti lentäen. Harsosääski viihtyy kosteassa mullassa, ja munii mullan pintakerroksiin. Munista kehittyy noin 3–5 mm:n pituisia toukkia, jotka ovat nuorena lasimaisen läpikuultavia ja myöhemmin valkoisia. Toukan pää on musta. Aikuiset harsosääsket syövät pääosin levää tai ruukkujen pinnassa olevaa hometta eivätkä siten vahingoita kasveja. Sen sijaan toukat syövät levän lisäksi myös taimen hiusjuuria ja saattavat siten runsaana esiintyessään haitata taimen kasvua.
[muokkaa] Harsosääskien torjunta
Mullan tulisi aina kuivua parin senttimetrin syvyyteen, myös kahden sentin kevytsorakerros mullan pinnalla auttaa harsosääskien torjunnassa. Aikuisia harsosääskiä voi hävittää kärpässumutteilla.
Harsosääskien torjuntaan voi kehittää myös oman ansan. Pieneen kulhoon sekoitetaan vettä, omenaviinietikkaa, sokeria sekä astianpesuainetta. Ansan pohjalle asetetaan houkuttimeksi vielä värikkäitä kiviä tai helmiä. Kaupoista saa myös ruukkukasvispyydyksien nimellä kulkevia myrkyttömiä tarralappuja, joihin harsosääsket lentävät ja nääntyvät.
