Messias-oratorio

Messias-oratorio (engl. Messiah HWV 56 vuodelta 1741) on Georg Friedrich Händelin kuuluisimpia teoksia ja kenties arvostetuin englanninkielinen kuoromusiikin teos.

Oratorion librettona ovat Raamatun tekstit, pääsääntöisesti Vanhan testamentin jakeet, ja sen kokosi Charles Jennens King James Bible -käännöksen pohjalta. Libretossa on tietynlainen kantava ajatus, joka ei kuitenkaan avaudu itsestään selvästi kuuntelijalle. Siihen on valittu jakeita, joissa Jennens haluaa painottaa kristinuskon ydinkohtia sekä Raamatusta löytyviä vastauksia teoksen omana aikana pinnalla olleisiin teologisiin kiistakysymyksiin. Libreton tarkoitus on puolustaa kristinuskoa. Koska teksti on vain yhtämittaista raamatunkohtien lukua, ei teoksessa ole mitään erillisiä kertojahahmoja toisin kuin Händelin useimmissa oratorioissa.

Libretossa käsitellään ensimmäisessä osassa ensin messiasta koskevia ennustuksia, sitten hänen syntymäänsä ja lopuksi hänen tekemiään ihmeitä. Toisessa osassa kuvataan messiaan ristinkuolemaa, ylösnousemusta, evankeliumin julistusta sekä maailman reaktiota sanomaan. Teoksen kolmas ja viimeinen osa käsittelee tuomiopäivää sekä kuoleman ja synnin voittamista. Yhteensä teokselle tulee pituutta noin 140 minuuttia.

Vaikka teos alun perin sävellettiin esitettäväksi pääsiäisenä, sitä esitetään nykyään erityisesti adventin aikana. Teoksesta saatetaan myös esittää ajankohtaan sopivia osia adventin tai pääsiäisen aikaan (ensimmäinen osa sopii jouluun, toinen pääsiäiseen).

Teoksen tunnetuin kohta on toisen osan päättävä "halleluja"-kuoro, joka on sävellyksenä suhteellisen yksinkertainen, mutta on taidemusiikin historian tunnetuimpia sävelmiä, ja se esitetään usein erillisenä. Englanninkielisissä maissa hautajaisissa käytetään usein kolmannessa osassa olevaa aariaa, "I know that my Redeemer liveth". Teoksen pisimmät kohdat ovat bassoaaria "The Trumpet Shall Sound" sekä alttoaaria "He was Despised", joista molemmat noudattavat ABA-rakennetta. Aarioiden ja kuorojen osuuksien lisäksi teos sisältää muiden oratorioiden tapaan runsaasti resitatiiveja. Händel muutteli teosta useita kertoja lisäillen osioita ja muutellen soitinnusta eri esityksiä varten, ja on jäänyt lopulta epäselväksi, mikä oli Händelin ideaali teoksen esittämiseksi. Näin ollen kapellimestarit nykyään ovat pakotettuja tekemään tiettyjä valintoja esimerkiksi käytettyjen soittimien suhteen.

Teos sai heti ensiesityksessään erittäin suosiollisen vastaanoton. Händelin oopperoiden unohtuessa — kunnes ne löydettiin 1900-luvulla uudestaan — Messias-oratorio säilyi suosittuna musiikin muotivirtausten vaihtuessa läpi vuosisatojen.

Mozart teki teoksesta ensi-iltansa vuonna 1789 Wienissä saaneen sovituksen saksankieliseen librettoon yhdessä Gottfried Van Swietenin kanssa. Mozartin sovitus noudatti selkeästi hänen oman aikansa klassista tyyliä ja on siksi ollut kiistanalainen.