Marc-André Bergeron
| Marc-André Bergeron | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. lokakuuta 1980 Saint-Louis-de-France, Quebec, Kanada |
| Kansalaisuus |
 Kanada |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Bergie[1] |
| Pelipaikka | puolustaja |
| Maila | vasen |
| Pituus | 178 cm |
| Paino | 86 kg |
| Pelinumero | 22 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2002–2016 |
| Seurat |
Edmonton Oilers (NHL) Brynäs IF (SEL) New York Islanders (NHL) Anaheim Ducks (NHL) Minnesota Wild (NHL) Montréal Canadiens (NHL) Tampa Bay Lightning (NHL) Carolina Hurricanes (NHL) ZSC Lions (NLA) |
Marc-André Bergeron (s. 13. lokakuuta 1980 Saint-Louis-de-France, Quebec, Kanada) on kanadalainen entinen ammattilaisjääkiekkoilija. Hän oli pelipaikaltaan puolustaja. Bergeron pelasi NHL:ssä vuodesta 2002 vuoteen 2013 yhteensä 490 runkosarjaottelua seitsemässä eri joukkueessa.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Junioriura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bergeron siirtyi Québecin paikallisista juniorisarjoista kaudeksi 1997–1998 juniorisarja QMJHL:n Baie-Comeau Drakkariin. Hän teki ensimmäisellä kaudellaan siellä 40 runkosarjaottelussa tehopisteet 6+14=20.[2] Kaudella 1998–1999 Bergeron siirtyi Drakkarista Shawinigan Cataractesiin, jossa hän oli seuraavalla kaudella 1999–2000 tehopisteillä 24+50=74 joukkueen tehokkain puolustaja sekä QMJHL:n puolustajien pistepörssin kuudes. Bergeron oli Shawiniganin tehokkain puolustaja myös kevään 2000 pudotuspeleissä tehopisteillä 4+7=11.[3]
Viimeisellä QMJHL-kaudellaan 2000–2001 Bergeron teki puolustajaksi korkeat tehopisteet, 42+59=101. Hän oli koko liigan tehokkain puolustaja. Kevään 2001 pudotuspeleissä Bergeron oli tehopisteillä 4+11=15 Shawiniganin paras pistemies. Hänet palkittiin kauden päätteeksi QMJHL:n parhaana puolustajana Emile Bouchard Trophylla sekä koko CHL:n parhaana puolustajana. Bergeron valittiin sekä QMJHL:n että CHL:n ensimmäiseen tähdistökentälliseen.[3]
Ammattilaisura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bergeronia ei koskaan varattu NHL:ään.[4] Hän teki heinäkuussa 2001 vapaana pelaajana pelaajasopimuksen Edmonton Oilersin kanssa. Hän pelasi koko kauden Edmontonin farmijoukkuessa AHL:n Hamilton Bulldogsissa, jossa hän teki ensimmäisellä kaudellaan 50 runkosarjaottelussa tehopisteet 2+13=15.[2] Kaudella 2002–2003 Bergeron teki AHL:ssä 66 runkosarjaottelussa tehopisteet 8+31=39, joilla hän oli Hamiltonin tehokkain puolustaja.[4] Bergeron valittiin kauden päätteeksi AHL:n toiseen tähdistökentälliseen. Hän pelasi kauden aikana myös ensimmäisen NHL-ottelunsa Edmontonissa ja pelasi kauden aikana yhteensä viidessä NHL:n runkosarjaottelussa.[2]
Varsinaisella NHL:n tulokaskaudellaan 2003–2004 Bergeron teki NHL:n runkosarjassa 54 ottelussa tehopisteet 9+17=26, joilla hän oli liigan kolmanneksi tehokkain tulokaspuolustaja.[3] Bergeron sivusi Edmontonin tulokaspuolustajien maaliennätystä, joka oli Paul Coffeyn hallussa.[5] Bergeron pelasi myös 17 AHL-ottelua farmijoukkue Toronto Roadrunnersissa. Hän teki syyskuussa 2004 nelivuotisen jatkosopimuksen Oilersin kanssa.[6] Bergeron ei kuitenkaan pelannut NHL:ssä kaudella 2004–2005 työsulun vuoksi. Hän aloitti kauden LNAH-joukkue Trois-Rivières Caron & Guayssa,[4] mutta pelasi sen loppuun Ruotsin Elitserienin Brynäs IF:ssä, jonne Bergeron siirtyi tammikuussa 2005.[2]
Kausi 2005–2006 oli kenties Bergeronin menestyksekkäin NHL:ssä. Hän teki 75 runkosarjaottelussa tehopisteet 15+20=35, joilla hän oli Edmontonin toiseksi tehokkain puolustaja. Eniten pisteitä Edmontonin puolustajista teki Chris Pronger,[4] joka muodosti yhdessä Bergeronin kanssa joukkueen ykköspuolustajaparin. Bergeron oli myös Edmontonin eniten maaleja tehnyt puolustaja. Joukkue eteni keväällä 2006 aina Stanley Cup -finaaleihin saakka, jotka Carolina Hurricanes kuitenkin voitti otteluvoitoin 4–3. Kaudella 2006–2007 Bergeron teki NHL:n yhden kauden piste-ennätyksensä tehopisteillä 14+32=46. Edmonton myi hänet helmikuussa 2007 yhdessä kolmannen kierroksen varausvuoron kanssa New York Islandersiin. Edmonton sai Islandersista vaihdossa Denis Grebeškovin.[7] Bergeron oli siirrostaan huolimatta kauden päätyttyä Oilersin tehokkain puolustaja 25 pisteellään.[4]
Islanders myi Bergeronin kesken kauden 2007–2008 Anaheim Ducksiin siirtorajan kynnyksellä helmikuussa 2008. Islanders sai kaupassa kolmannen kierroksen varausvuoron.[8] Anaheim myi hänet kesäkuussa 2008 Minnesota Wildiin, josta seura sai vaihdossa kolmannen kierroksen varausvuoron.[2] Bergeron oli kaudella 2008–2009 tehopisteillä 14+18=32 joukkueen eniten maaleja tehnyt puolustaja sekä toiseksi tehokkain puolustaja Marek Židlickýn jälkeen.[4] Lokakuussa 2009 Bergeron solmi vapaana pelaajana yksivuotisen pelaajasopimuksen Montréal Canadiensin kanssa. Sopimus oli arvoltaan 750 000 dollaria. Montreal teki sopimuksen, koska joukkueelle tärkeä puolustaja Andrei Markov oli loukkaantunut.[9] Bergeron oli tehopisteillä 13+21=34 Montrealin tehokkain puolustaja Markovin kanssa ja hän oli myös joukkueen eniten maaleja tehnyt puolustaja.[4] Bergeron pelasi kauden aikana myös hyökkääjänä.
Kaudella 2010–2011 Bergeron oli vapaana pelaajana koko syyskauden 2010 ajan, kunnes hän teki tammikuussa 2011 sopimuksen Tampa Bay Lightningin kanssa. Sopimus kattoi loppukauden ja oli kaksisuuntainen. Sopimus oli arvoltaan miljoona dollaria. Bergeron pelasi Tampa Bayn organisaatiossa myös sen farmijoukkue Norfolk Admiralsissa.[10][11]
Huhtikuussa 2013 Bergeron kaupattiin Carolina Hurricanesiin vaihdossa Adam Halliin ja seitsemännen kierroksen varausvuoroon vuoden 2013 varaustilaisuudessa.[12] Kaudeksi 2013–2014 hän siirtyi Sveitsin pääsarjan ZSC Lionsiin. Bergeron edusti Lionsin kolme kautta.[3] Hän palasi Pohjois-Amerikkaan kaudeksi 2016–2017 ja teki joulukuussa try-out sopimuksen AHL-liigan Cleveland Monstersin kanssa.[13] Monsters oli Columbus Blue Jacketsin farmijoukkue ja seuran johto kiinnitti huomiota Bergeronin otteisiin. Tammikuussa Bergeron teki loppukauden kattavan kaksisuuntaisen sopimuksen Blue Jacketsin kanssa.[14] Bergeron ei saanut kuitenkaan kutsua NHL-joukkueen kokoonpanoon ja pelasi koko kauden Monstersissa.[3]
Bergeron lopetti pelaajauransa tuohon kauteen. Hän siirtyi entisen juniorijoukkueensa Shawinigan Cataractesin pelaajien kehitysvalmentajaksi.[15]
Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | |||||||||
| 1996–1997 | Cap-de-Madeleine Estacades | QAAA | 4 | 0 | 1 | 1 | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | |||||||||
| 1997–1998 | Baie-Comeau Drakkar | QMJHL | 40 | 6 | 14 | 20 | 48 | - | - | - | - | - | |||||||||
| 1998–1999 | Baie-Comeau Drakkar | QMJHL | 46 | 8 | 14 | 22 | 57 | - | - | - | - | - | |||||||||
| Shawinigan Cataractes | QMJHL | 24 | 6 | 7 | 13 | 66 | 5 | 2 | 2 | 4 | 24 | ||||||||||
| 1999–2000 | Shawinigan Cataractes | QMJHL | 70 | 24 | 50 | 74 | 173 | 13 | 4 | 7 | 11 | 45 | |||||||||
| 2000–2001 | Shawinigan Cataractes | QMJHL | 69 | 42 | 59 | 101 | 185 | 10 | 4 | 11 | 15 | 24 | 
| ||||||||
| 2001–2002 | Hamilton Bulldogs | AHL | 50 | 2 | 13 | 15 | 61 | 9 | 1 | 4 | 5 | 8 | |||||||||
| 2002–2003 | Hamilton Bulldogs | AHL | 66 | 8 | 31 | 39 | 73 | 20 | 0 | 7 | 7 | 25 | 
| ||||||||
| Edmonton Oilers | NHL | 5 | 1 | 1 | 2 | 9 | 1 | 0 | 1 | 1 | 0 | ||||||||||
| 2003–2004 | Edmonton Oilers | NHL | 54 | 9 | 17 | 26 | 26 | - | - | - | - | - | |||||||||
| Toronto Roadrunners | AHL | 17 | 4 | 3 | 7 | 23 | - | - | - | - | - | ||||||||||
| 2004–2005 | Trois-Rivières Caron & Guay | LNAH | 10 | 7 | 5 | 12 | 6 | - | - | - | - | - | |||||||||
| Brynäs IF | SEL | 10 | 3 | 2 | 5 | 72 | - | - | - | - | - | ||||||||||
| Brynäs IF | SEL-Q | 9 | 1 | 2 | 3 | 8 | |||||||||||||||
| 2005–2006 | Edmonton Oilers | NHL | 75 | 15 | 20 | 35 | 38 | 18 | 2 | 1 | 3 | 14 | |||||||||
| 2006–2007 | Edmonton Oilers | NHL | 55 | 8 | 17 | 25 | 28 | - | - | - | - | - | |||||||||
| New York Islanders | NHL | 23 | 6 | 15 | 21 | 10 | 5 | 1 | 1 | 2 | 6 | ||||||||||
| 2007–2008 | New York Islanders | NHL | 46 | 9 | 9 | 18 | 16 | - | - | - | - | - | |||||||||
| Anaheim Ducks | NHL | 9 | 0 | 1 | 1 | 4 | - | - | - | - | - | ||||||||||
| 2008–2009 | Minnesota Wild | NHL | 72 | 14 | 18 | 32 | 30 | - | - | - | - | - | |||||||||
| 2009–2010 | Montréal Canadiens | NHL | 60 | 13 | 21 | 34 | 16 | 19 | 2 | 4 | 6 | 10 | |||||||||
| Hamilton Bulldogs | AHL | 3 | 0 | 6 | 6 | 0 | - | - | - | - | - | ||||||||||
| 2010–2011 | Tampa Bay Lightning | NHL | 23 | 2 | 6 | 8 | 8 | 14 | 2 | 1 | 3 | 9 | |||||||||
| Norfolk Admirals | AHL | 13 | 2 | 6 | 8 | 6 | |||||||||||||||
| 2011–2012 | Tampa Bay Lightning | NHL | 43 | 4 | 20 | 24 | 20 | - | - | - | - | - | |||||||||
| 2012–2013 | Tampa Bay Lightning | NHL | 12 | 1 | 4 | 5 | 4 | - | - | - | - | - | |||||||||
| Carolina Hurricanes | NHL | 13 | 0 | 4 | 4 | 5 | - | - | - | - | - | ||||||||||
| 2013–2014 | ZSC Lions | NLA | 46 | 7 | 26 | 33 | 40 | 14 | 2 | 6 | 8 | 31 | |||||||||
| 2014–2015 | ZSC Lions | NLA | 46 | 4 | 16 | 20 | 38 | 13 | 0 | 6 | 6 | 10 | |||||||||
| 2015–2016 | ZSC Lions | NLA | 43 | 7 | 18 | 25 | 22 | 3 | 1 | 1 | 2 | 0 | |||||||||
| 2016–2017 | Cleveland Monsters | AHL | 22 | 5 | 8 | 13 | 8 | - | - | - | - | - | |||||||||
| 10 kautta | yhteensä | NHL | 490 | 82 | 153 | 235 | 214 | 57 | 7 | 8 | 15 | 39 | |||||||||
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Marc-André Bergeron The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Marc-André Bergeron Eurohockey-sivustolla (englanniksi)
- Marc-André Bergeron Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
- Marc-André Bergeron Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- Marc-André Bergeron Jatkoaika.comissa (Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Eetu Huisman: Marc-Andre Bergeron - pieni, suuri Oilers-puolustaja 6.3.2006. Jatkoaika.com. Viitattu 2.3.2011.
- ↑ a b c d e Legends of Hockey
- ↑ a b c d e EliteProspects
- ↑ a b c d e f g HockeyDB
- ↑ Myöhemmin Coffeyn ja Bergeronin ennätyksen rikkoi Tom Gilbert 13 maalilla kaudella 2007–2008.
- ↑ NHL:ssä jälleen uusia sopimuksia, Leightonille ja Yzermanille jatkopahvit 16.9.2004. Jatkoaika.com. Viitattu 2.3.2011.
- ↑ Marc-Andre Bergeron Long Islandille 18.2.2007. Jatkoaika.com. Viitattu 2.3.2011.
- ↑ NHL: Hossa suurkaupassa Pittsburghiin, Phoenix ja Rangers kaupoilla 27.2.2008. Jatkoaika.com. Viitattu 2.3.2011.
- ↑ Patrick Caisse: «J'ai vécu un été difficile» 6.10.2009. Canoë. Viitattu 2.3.2011. (ranskaksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ M.-A. Bergeron signe avec le Lightning 5.1.2011. RDS.ca. Viitattu 2.3.2011. (ranskaksi)
- ↑ Yzerman hankki Tampalle uuden puolustajan 4.1.2011. yle.fi. Viitattu 2.3.2011.
- ↑ Terrell Williams: Canes Acquire Marc-Andre Bergeron from Tampa Bay 2.4.2013. Carolina Hurricanes. Viitattu 16.4.2013. (englanniksi)
- ↑ Defenseman Marc-Andre Bergeron Inks PTO Contract With Monsters clevelandmonsters.com. Arkistoitu 25.2.2019. Viitattu 25.2.2019. (englanniksi)
- ↑ Blue Jackets sign Marc-Andre Bergeron to two-way contract Sportsnet. Viitattu 25.2.2019. (englanniksi)
- ↑ Marc-André Bergeron chez les Cataractes Le Nouvelliste. Viitattu 25.2.2019. (ranskaksi)