M270 MLRS

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
M270 MLRS.

M270 MLRS on yhdysvaltalaista alkuperää oleva raketinheitinjärjestelmä. Heittimen M993-tyyppinen alusta perustuu M2 Bradley -rynnäkköpanssarivaunuun, johon on asennettu M269-raketinheitin. Tela-alustainen vaunu on varustettu 500 hv tehoisella dieselmoottorilla ja suurin nopeus tiellä on 64 km/h, maastossa 35 km/h. Vaunu painaa ilman raketteja 20 tonnia.

Raketit ovat tavanomaisten putkien sijasta asennettu kasetteihin joihin mahtuu kuusi rakettia kuhunkin. Heittimeen on mahdollista asentaa kaksi kasettia rinnakkain. Itsenäinen tulitoiminta on mahdollista oman paikantamislaitteiston ansiosta. Vaunun ohjaamo on suojattu ABC-aseiden vaikutukselta.

Ensimmäiset järjestelmät toimitettiin vuonna 1983 Yhdysvaltain armeijalle. Järjestelmä on yleisesti käytössä NATO-maissa. Sen valmistus lopetettiin vuonna 2003.

M269-raketinheitin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuorma: 2 x 6 kpl 227 mm raketti tai 2 x ATACMS-tykistöohjus
  • Tulinopeus: 12 rakettia minuutissa korkeintaan 6 eri maalipisteeseen tai 2 rakettia 20 sekunnissa korkeintaan kahteen eri maalipisteeseen
  • Suuntaus: M270:llä maksimiaika 93 sekuntia, M270A1:llä maksimiaika 16 sekuntia
  • Lataus: M270 noin 4 minuuttia (12 rakettia), M270A1 noin 3 minuuttia (12 rakettia)

M993-alusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pituus: 7 m
  • Leveys: 3 m
  • Korkeus: 2,6 m
  • Taistelupaino: 24 tonnia
  • Moottori: 15 litran Cummins VTA-903T -V8-turbodiesel
  • Teho: 500 hv
  • Huippunopeus tiellä: 64 km/h

Järjestelmän ampumatarvikkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M39 (ATACMS)
Järjestelmä Raketti Lukumäärä Tytärammus Lukumäärä Yhteismäärä Kantama Pinta-ala
M270 MLRS M26 12 M77 644 7 728 11,5 km - 32 km 0,5 km x 0,5 km

Järjestelmä on monipuolinen, koska Yhdysvallat kehittää sitä jatkuvasti. Suomessa tutkitaan vain joidenkin tarvikkeiden hankkimista järjestelmään. M28 on M26:a vastaava harjoituskuorma-ammus, jota voidaan käyttää suuren varoalueen vuoksi vain Rovajärven ampuma-alueella. Pohjankankaan ampuma-aluetta varten voidaan hankkia toinen järjestelmä, millä voidaan harjoitella ennakkoon.Viittausvirhe: <ref>-elementin sulkeva </ref>-elementti puuttuu [1]

Israel on ottanut käyttöön kuormaraketin suunnankorjausjärjestelmän, minkä uskotaan parantavan tarkkuutta kilometrin virhemahdollisuudesta 30 metriin. [2]

Käyttö Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen puolustusvoimat vastaanottivat helmikuussa 2007 Alankomaiden puolustusvoimilta käytettynä ostamansa heittimet. Ne sijoitettiin Tykistöprikaatiin Niinisaloon. Heittimistä muodostettiin 8 heitintä käsittäviä tulipattereita. Suomessa käytetään heittimestä nimeä 298 RSRAKH 06. Yhteensä heittimiä hankittiin 22 kappaletta ja noin 100 muuta ajoneuvoa. Ampuminen heittimien täysikokoisilla raketeilla on mahdollista vain Rovajärvellä, sillä niiden vaara-alue on liian suuri Niinisalon Pohjankankaalle. Varusmiesten koulutus M270 MLRS -kalustolla alkoi vuonna 2008.

Libanonin sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M270 MLRS, kuvassa näkyvissä yhteensä 12 rakettia kahdessa erillisessä kasetissa.

Israel oli hankkinut Yhdysvalloista 52 M270 MLRS -raketinheitintä: 16 kpl 1997, 20 kpl 1998 ja 16 kpl 1999. [3] [4]

Libanonin 34 päivää kestäneen sodan aikana Israel ampui Libanoniin ainakin 1 800 kuorma-ammusta, joissa oli noin 1 200 000 tytärammusta.[5]

Kuorma-ammus Tytärammus Lukumäärä Kantama (km) Suomessa
M26 DPICM-tytärammus 644 32-38 muunnatutetaan M28:ksi
pitkän kantaman M26A1-kuormaraketti 644 45 ei hankita
pitkän kantaman M26A2-kuormaraketti 644 45 ei hankita
M28-harjoitusraketti ei räjähtäviä tytärammuksia 644 32-38 M26:sta Saksassa muutettuina
M28A1 lyhyen kantaman RRPR-harjoitusraketti ei hankita
AT2-sirotemiinaraketti sirotemiina 28 38 hankitaan
M30-ohjattava raketti P3I BAT, SADARM, LOCAAS, Damocles 60-100 tutkitaan
M39-ohjusjärjestelmä (ATACMS-ohjus) M74 950 165-330 tutkitaan

Aseiden tilaamisesta päätettiin tammikuussa 2006. Kauppa edellytti Yhdysvaltain kongressin lupaa joka oikeutti Alankomaat myymään järjestelmään kuuluvia heittimiä ja johtamisjärjestelmän osia Suomelle. Hankinnan arvo oli 30 miljoonaa euroa. Tällä rahalla saatiin heittimien lisäksi ampumatarvikkeita, johtamislaitteita, ajoneuvoja, työkaluja, varaosia ja muuta materiaalia. Hankintaan varattu budjetti oli 57,6 miljoonaa euroa. Ylijäänyt osa käytetään järjestelmän kehittämiseen.

Hankintapäätös perustuu eduskunnassa käsiteltyyn valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon, minkä mukaan maavoimien iskukykyä kehitetään hankkimalla raskaita raketinheittimiä asevaikutuksen ulottamiseksi vastustajan operatiiviseen syvyyteen. Hankinta osuu ajankohtaan jolloin järjestelmän nykyiset käyttäjät ovat siitä luopumassa johtuen turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttumisesta kylmän sodan jälkeen. Länsi-Eurooppalaiset käyttäjät ovat muuttaneet kalustoaan enemmän kriisinhallintatehtäviin soveltuviksi ja tarve raskaille tukiaseille on vähentynyt.

Suomessa harkitaan rypälepommien käyttämistä heittimen ammuksina. Tämä on herättänyt huomiota ulkomailla, sillä useat maat ovat käyneet keskusteluja rypälepommeista luopumisesta ja käyttökiellosta. Suomessa on korostettu hankittavan ammuksia, jotka tuhoavat itsensä niin etteivät ammukset jää ansoiksi maastoon vuosikausiksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Turun Sanomat: Raketinheitin miinoittaa kymmenien kilometrien päästä, Heikki Ala-Nissilä, 23.2.2007
  2. Lebanese foundation for peace: Israel Employs Enhanced MLRS in Lebanon, Middle East Newsline 18.7.2006
  3. Kværners rakettbeholdere til Israel. Ny Tid 02.05.2003. (norjaksi)
  4. Haarez.com 789900
  5. Haarez.com 761910

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä aseisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.