Rovajärven ampuma-alue

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rovajärven maastoa kesällä 1997. Etualalla 122 H 63 -haupitsi.

Rovajärven ampuma-alue on Suomen puolustusvoimien käytössä oleva Länsi-Euroopan suurin yhtenäinen sota- ja ampumaharjoitusalue, joka sijaitsee Kemijärven, Pelkosenniemen, Rovaniemen ja Sodankylän kuntien alueella[1]. Noin 1 100 neliökilometrin[1] Naarmankairan luonnonkaunista aluetta käytetään lähinnä tykistö- ja kranaatinheitinjoukkojen harjoituksissa, mutta myös Pohjoisen Suomen joukko-osastojen sekä panssarijoukkojen harjoituksissa. Rovajärven ampuma-aluetta käytettiin vuonna 2005 220 vuorokautena[2].

Rovajärven ampuma-alue on perustettu 1949 ja vuodesta 1986 lähtien se on ollut Puolustusvoimien pohjoinen pääampuma-alue. Ilmatorjuntatykistö puolestaan on harjoitellut suojellulla dyynialueella sijaitsevalla Lohtajan ampuma-alueella vuodesta 1952 alkaen. Rovajärven ampuma-alueen perustamisen syynä oli tarve saada korvaava alue Pariisin rauhansopimuksessa menetetylle Perkjärven ampuma-alueelle.

Alue jakautuu mm. Jokilammen ja Ristilammen alueisiin.

Alueella ammutaan vuosittain noin 35 päivänä ja siellä pidetään yksi tykistö- ja kranaatinheitinjoukkojen suurharjoitus keväisin touko–kesäkuussa. Sota- ja ampumaharjoituksiin tulee joukkoja parhaimmillaan koko maasta.

Myös Puolustusvoimien Koeampumalaitos on yksi ampuma-alueen käyttäjistä.

Siirtymiset ampuma-alueelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leireille on mahdollista siirtyä varuskunnista myös rautateitse, sillä Rovaniemen Misissä sijaitsee Misin rautatieasema.

Tykistöleirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perkjärven tykistöleirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen toista maailmansotaa Suomen puolustusvoimien tykistöleirit järjestettiin Karjalankannaksella Muolaan kunnan Perkjärven asemakylästä kuusi kilometriä itään Koukjärvellä.

Rovajärven tykistöleirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tykkimiehiä ampumaleirillä odottamassa Einin ja Pepe Willbergin esiintyjälavalle nousua loppukesästä 1981

Tykistön ampumaharjoitus (TAH) on kaksiviikkoinen harjoitus, jossa joukot harjoittelevat toimintaa ensin taisteluosaston tasolla ja sitten prikaatin osana.

Vuonna 2008 toukokuun lopulla järjestetyssä harjoituksessa oli 3 200 varusmiestä, reserviläistä ja puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvaa.[3]

Leirin kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen tykistön ja kranaatinheittimistön sota- ja ampumaharjoitusleiri (SAH) järjestettiin 1949 ja ensimmäinen talvileiri 1958. Vuodesta 1983 leirejä pidettiin vuosittain kolme ja vuodesta 1995 kaksi kertaa. Silloin otettiin käyttöön myös uusi kertausharjoituskeskus ja nykyiset taisteluosastokokoonpanot. Vuonna 1998 leiriajat siirrettiin uusia palvelusaikoja vastaaviksi.

Kilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkäripatteriston 2. patterin 155 H 17 -tykin tulenavaus Nenosen kilpailussa loppukesästä 1981.

Nykyään leirin pituus on noin kaksi viikkoa, mutta aiemmin ne kestivät kuukaudenkin. Nykyisestä leiristä on karsittu esimerkiksi kantahenkilökunnan kunto-ottelupartiokilpailut ja varusmiesten ryhmätaitokilpailut muuna palvelusaikana pidettäviksi. Tykistökenraali VP Nenosen tulenavauskilpailu on säilynyt ohjelmassa. Siinä patteristo sekä kranaatinheitinkomppania saavat käskyn siirtyä asemiin sekä pataljoona hyökätä. Kilpailusuorituksessa patteristo sekä kranaatinheitinkomppania ampuvat pataljoonan johtamana kaksi tulitehtävää maalialueelle. Nopein ja parhaiten ohjeita noudattanut taisteluosasto saa kiertopalkinnoksi Nenosen tykin.[4][5][6]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leirien käytössä on myös leirialueen asemarakennuksessa sijaitseva Misin kauppa. Ammunnoissa käytettäviä ammuksia varten alueella on oma Pohjois-Suomen Huoltorykmentin alainen ammusvarasto.

Toinen Lapissa sijaitsevista laajoista ampuma-alueista on Jääkäriprikaatin yhteydessä sijaitseva Kyläjärven ampuma-alue Sodankylässä.

Ammunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onnettomuudet, maastopalot ja vaaratilanteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 2001 kranaatinheittimen putken repeäminen.
  • 2005 joulukuussa Porin Prikaatin varusmies menehtyi Rovajärvellä sotaharjoituksissa[7].
  • Kesällä 2006 elokuun alussa koeampuma-alueella syttyi mahdollisesti itsestään muutaman hehtaarin laajuinen maastopalo, jonka annettiin sammua itsekseen maalialueella olevien ammusten vuoksi. Alueelta kuultiin muutamia ammusten räjähdysääniä.[8] [9]
  • Toukokuussa 2013 sattui vaaratilanne, kun kolme tykin kranaattia osui lähelle miehitettyä tulenjohtopaikkaa[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Rovajärven ampuma-alue 31.12.2012. Puolustusvoimat. Viitattu 24.5.2013.
  2. Reserviläinen 1/2007, sivu 7 via STT, Janne Linnovaara via Puolustusministeriö
  3. Mil.fi: Harjoituksen eteneminen ja tavoitteet. Viitattu 25.10.2008
  4. Lavetti-lehti 2004.
  5. Mil.fi: Lavetti-lehti. Viitattu 25.10.2008.
  6. Tuuli Harviainen: Mainetta ja kunniaa. Mil.fi 27.5.2008.
  7. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2005/12/410435 Rovajärven turmassa yksi kuollut] 2.12.2005.
  8. Rovajärven+ampuma-alueella palaa yhä
  9. Rovajärven maastopalo saa hiipua itsekseen
  10. http://www.iltalehti.fi/uutiset/201305030184450_uu.shtml

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 66°43′N, 26°46′E