Mätäsrikko
| Mätäsrikko | |
|---|---|
 Mätäsrikko kuvattuna Huippuvuorilla. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Saxifragales |
| Heimo: | Rikkokasvit Saxifragaceae |
| Suku: | Lehtirikot Saxifraga |
| Laji: | cespitosa |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Saxifraga cespitosa |
|
| Katso myös | |
Mätäsrikko (Saxifraga cespitosa, myös S. groenlandica) on pienikokoinen rikkokasveihin kuuluva pohjoisten alueiden kasvi. Suomessa laji on tyypillinen vain maan pohjoisosissa ja on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksessa Oulun läänin eteläpuolella.[1]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimensä mukaisesti mätäsrikko mätästää tiheästi. Kasvin varret ovat pystyjä ja 5–15 cm korkeita. Maanpinnan lähellä olevat ruusukelehdet ovat vastapuikeita, leveäruotisia, nystykarvaisia sekä 3–5-liuskaisia tai isohampaisia. Varsilehdet ovat tasasoukkia ja usein liuskattomia. Kaksineuvoinen kukka on väriltään valkoinen ja vihertäväsuoninen. Kukan verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Heteitä on 10 kappaletta. Emiö on kaksilehtinen ja enintään tyvestä yhdislehtinen, emilehtien tyvellä on mesisuomuja. Mätäsrikko kukkii Suomessa heinä-elokuussa.[2]
Mätäsrikko saattaa risteytyä samoilla kasvupaikoilla papelorikon (S. granulata) kanssa.[3]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mätäsrikko on tyypillinen laji Grönlannissa, Islannissa, Huippuvuorilla, Norjan ja Ruotsin vuoristoseuduilla sekä Kanadassa. Satunnaisemmin lajia tavataan lähinnä arktisella alueilla ja vuoristoseuduilla Suomesta itään läpi Venäjän Tyynellemerelle saakka, Alaskassa ja Kalliovuorten alueella.[3] Suomessa mätäsrikon suurimmat esiintymät ovat Enontekiön Kilpisjärvellä, Utsjoella ja Kuusamossa. Lajia on tavattu paikoin myös muualla Lapissa. Etelämpänä laji on hyvin harvinainen ja sitä on tavattu vain muutamalta paikalta Savosta ja Uudeltamaalta.[4]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mätäsrikko on kalkinsuosija. Lajia tavataan kalliohyllyillä ja kallionraoissa.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseon kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ ”Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien eteläpuolella rauhoitetut putkilokasvit”, Rauhoitetut lajit luonnonsuojeluasetuksessa (160/1997), s. 9. Helsinki : Ymparisto.fi. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.10.2019).
- ↑ Retkeilykasvio 1998, s. 226, 228.
- ↑ a b Tuvbräcka (Saxifraga cespitosa L.) Den virtuella floran, Naturhistoriska riksmuseet. 23.9.2003. Viitattu 15.10.2019.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Mätäsrikon levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 21.10.2009.
- ↑ Retkeilykasvio 1998, s. 228.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lampinen, R. & Lahti, T. 2019: Kasviatlas 2018. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Mätäsrikon (Saxifraga cespitosa) levinneisyys Suomessa Viitattu 15.10.2019.
- Mätäsrikko (Saxifraga cespitosa) Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö . Viitattu 15.10.2019.
- Mätäsrikko, Saxifraga cespitosa LuontoPortti. Viitattu 15.10.2019.
- Pohjolan kasvien pauloissa: Saxifraga cespitosa - mätäsrikko
- Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Saxifraga caespitosa (TSN 24219) itis.gov. Viitattu 15.10.2019. (englanniksi)
- Saxifraga caespitosa L., tufted alpine saxifrage United States Department of Agriculture (USDA). Viitattu 15.10.2019. (englanniksi)
- Saxifraga cespitosa Flora of North America. Viitattu 15.10.2019. (englanniksi)
|