Loviisa Niskavuori

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Loviisa Niskavuori
Loviisa Niskavuori Emma Väänäsen näyttelemänä elokuvassa Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä (1946).
Loviisa Niskavuori Emma Väänäsen näyttelemänä elokuvassa Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä (1946).
Luoja(t) Hella Wuolijoki
Näyttelijä(t) Rauni Luoma
Ritva Oksanen
Elsa Rantalainen
Olga Tainio
Elsa Turakainen
Emma Väänänen
Ensi-
esiintyminen
Niskavuoren nuori emäntä
Viimeinen
esiintyminen
Entäs nyt, Niskavuori?
Henkilötiedot
Status suurtilan emäntä
Sukupuoli nainen
Kotipaikka Häme
Asuinpaikka Häme
Luonteenpiirteet määrätietoinen, voimakastahtoinen, älykäs, lempeä
Suhteet
Vanhemmat isä Saaroisten Roope
Puoliso(t) Juhani Niskavuori
Lapset Fredrik, Kaarle, Matti, Aarne, Saima, Anna-Liisa
Lastenlapset useita, mm. Aarnen kuusi lasta
Muut sukulaiset miniät Martta Niskavuori, Ilona Ahlgren, kälyt Heta Niskavuori ja Kustaava, lanko Antti Niskavuori

Loviisa Niskavuori (alkuaan Saaroisten Loviisa) on kuvitteellinen henkilö Hella Wuolijoen kirjoittamassa Niskavuori-näytelmäsarjassa. Hän on sarjan keskushenkilö. Loviisa on naispääosa 1880-luvulle ajoittuvassa näytelmässä Niskavuoren nuori emäntä ja sivuosa 1890–1920-luvuille ajoittuvassa näytelmässä Niskavuoren Heta. 1930- ja 1940-luvuille ajoittuvissa näytelmissä Niskavuoren naiset, Niskavuoren leipä ja Entäs nyt, Niskavuori? Loviisa on Niskavuoren vanhan emännän asemassa. Loviisaa ovat näytelleet muun muassa Kaisu Leppänen, Rauni Luoma ja Emma Väänänen.

Kuvitteellinen henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonteeltaan Loviisa on alkuun hiljainen ja vaatimaton, mutta kasvaa pian vahvatahtoiseksi ja päämäärätietoiseksi Niskavuoren matriarkaksi. Hänen rooliaan on luonnehdittu vaikeaksi mutta antoisaksi.[1] Loviisa on kotoisin Längelmäeltä Saaroisten tilalta. Niskavuorelle hän muuttaa avioiduttuaan Juhani Niskavuoren kanssa ja tuo samalla huomattavan omaisuuden rahan tarpeessa olevalle Niskavuorelle. Loviisalla ja Juhanilla on neljä poikaa: Fredrik, Kaarle, Matti ja Aarne sekä kaksi tytärtä: Saima ja Anna-Liisa.[2]

Niskavuoren nuori emäntä -näytelmässä Loviisa joutuu keskelle kolmiodraamaa, kun hänelle selviää, että Juhani pitää meijerska Malviinaa jalkavaimonaan. Hän päättää lähettää Malviinan Pohjanmaalle. Niskavuoren naisissa Loviisa pyrkii pelastamaan poikansa Aarnen avioliiton. Kyläkoulun nuori opettaja Ilona Ahlgren osoittautuu Niskavuorta vahvemmaksi ja vie Aarnen mukanaan Helsinkiin. Loviisa jää hoitamaan Niskavuorta Aarnen ex-vaimon Martan kanssa. Martan ja Loviisan välit ovat kireät. Niskavuoren leivässä Aarne ja Ilona palaavat Niskavuorelle. Toisen maailmansodan vuosina Loviisa emännöi Niskavuorta yhdessä Ilonan kanssa. Rauhan tultua Loviisa on hieman yli 80-vuotias, joten hänen elinkaarensa ajoittuu osapuilleen vuosiin 1865–1945.[3] Hän kuolee aivan näytelmäsarjan lopussa.

Esikuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niskavuoren Loviisan esikuvana pidetään Wuolijoen rusthollin emäntää Serafina Wuolijokea, joka oli kotoisin Kärkölästä. Serafinan ja Juho Wuolijoen avioliitto oli pääpiirteissään samankaltainen kuin Loviisan ja Niskavuoren Juhanin liitto. Heille syntyi neljä lasta, ja Serafina eli huomattavasti pitempään kuin Juho. Serafina ei myöskään tullut toimeen komentelevan kälynsä Hanna Wuolijoen kanssa. Hanna Wuolijoki on Niskavuoren Hetan esikuva. Myös Loviisan ja Hetan suhde on täynnä kitkaa. Juhon muiden sisarusten kanssa Serafina sen sijaan tuli hyvin toimeen,[4] kuten Loviisakin Antti ja Kustaava Niskavuoren kanssa.

Serafina Wuolijoki kasvoi suurtilan emännyyteen vähitellen ja saavutti väkensä kunnioituksen, kuten Loviisakin.[5] Hella Wuolijoki kirjoitti Loviisan jonkin verran Serafiinaa nuoremmaksi - hän sijoitti Niskavuoren nuori emäntä -näytelmänsä tapahtumat 1880-luvulle, kun Serafina puolestaan oli naitu Wuolijoelle jo 1871. Hella Wuolijoki venytti Loviisan elämänlangan yli toisen maailmansodan vuosien, kun Serafina taasen kuoli 1939.[6]

Tulkitsijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatterissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Loviisa oli Elsa Rantalainen Niskavuoren naisten kantaesityksessä Helsingin Kansanteatterissa maaliskuussa 1936.[7] Niskavuoren nuoren emännän kantaesityksessä Suomen Kansallisteatterissa marraskuussa 1940 Loviisaa näytteli Kaisu Leppänen.[8] Muita Loviisa-tulkitsijoita näyttämöillä ovat olleet muun muassa Sylvi Salonen (Tampereen Työväen Teatteri, 1958), Tiina Rinne (Turun kaupunginteatteri, 1960), Maija-Liisa Turkka (Helsingin Kaupunginteatteri, 1977), Ulla Reinikainen (Lahden Kaupunginteatteri, 1987) ja Pirjo Leppänen (Rovaniemen kaupunginteatteri, 1991).[1] 2000-luvulla Loviisaa ovat näytelleet muun muassa Wanda Dubiel (Suomen Kansallisteatteri, 2004) ja Ritva Oksanen (Hämeenlinnan kaupunginteatteri, 2010).[9]

Elokuvissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valentin Vaalan elokuvassa Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä Loviisaa näyttelee Emma Väänänen. Vuoden 1987 televisioelokuvissa Niskavuoren nuori emäntä ja Niskavuoren Heta häntä näyttelee Erja Manto. Edvin Laineen Niskavuoren Hetassa Loviisana on Emma Väänänen.[8][10][11][12] Laineen elokuvissa Niskavuoren Aarne ja Niskavuori taistelee Loviisaa näyttelee Elsa Turakainen. Vuoden 1987 televisionäytelmässä Entäs nyt, Niskavuori? Loviisana on Helinä Viitanen.[13][14][15] Vaalan elokuvassa Niskavuoren naiset Loviisaa näyttelee Olga Tainio ja vuoden 1958 väriversiossa puolestaan Emma Väänänen. Matti Kassilan Niskavuori-elokuvassa Loviisan roolissa on Rauni Luoma.[7][16][17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]