Kyokushin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kyokushin
Perustettu 1957
Alkuperämaa Japani
Perustaja(t) Masutatsu Ōyama
Vaikutteet Gōjū-ryū, shotokan, daitō-ryū aiki jūjutsu, nyrkkeily
Karatedo.svg
Löydä lisää urheiluaUrheilun teemasivulta

Kyokushin on eräs maailman suurimmista karaten tyylisuunnista. Kyokushin-tyylin ominaispiirteitä ovat kova ja realistinen harjoittelu, sparraus, sekä täydellä kontaktilla käytävät knockdown-ottelut, joissa myös alapotkutselvennä ovat sallittuja[1]. Lajilla on harrastajia yli 12 miljoonaa yli sadassa maassa.[2] Kyokushinkai tarkoittaa ’’Lopullisen totuuden koulukuntaa/järjestöä’’. Se on korealaissyntyisen Sosai Masutatsu Oyaman vuonna 1964 kehittämä karaten tyylisuunta, jolla on maailmalla yli 20 miljoonaa harrastajaa. Se kuuluu maailmalla viiden suosituimman karatetyylin joukkoon. Kyokushin-karateen kuuluvat erilaiset lyönnit, potkut, tartunnat ja kaadot sekä nivellukot. Kyokushin karate poikkeaa muista karaten tyylisuunnista ottelu- ja harjoitussovelluksiltaan, olemalla suoraviivaisempi, intensiivisempi ja kovempi harjoitusmenetelmiltään. Kyokushin-karate tunnetaankin maailmanlaajuisesti vahvimpana karatena kovien treenimetodien, vaativien vyökokeiden ja täyskontaktiotteluidensa ansiosta.

Kyokushin karatessa vaalitaan vahvasti karaten perinteitä. Kihonia (perustekniikkaa) ja kataa (muotoja) harjoitellaan paljon. Myös ottelu- sekä välineharjoittelu ovat tärkeässä osassa. Kyokushin karatessa pyrkimys on säilyttää alkuperäisen karaten kolme perusasiaa: kihon, kata ja kumite sekä näiden erilaiset sovellukset.

Tyypillinen Kyokushin-karateharjoitus alkaa perustekniikalla ja loppuu otteluharjoitukseen. Perustekniikka pidetään koko karaten perustana. Perustekniikkaa harjoitellaan niin kihon muodossa rivissä kuin kihon ido-geiko muodossa liikkuen ja suorittaen ennalta määrättyjä liikesarjoja. Perustekniikkaa tehdessä jokaisen harjoittelijan pitäisi aina ajatella jokainen lyönti, torjunta ja potku viimeisenä. Harrastajien ja lajin keskeisiä mottoja onkin ”Osu no seishin” – periksiantamattomuus paineen alla tai ”Älä koskaan luovuta”.

Myös kata on tärkeä osa Kyokushin karaten harjoittelua. Kata on ennalta määrätty liikesarja., jossa voidaan harjoitella samanaikaisesti useita eri tekniikkakombinaatioita ja sovelluksia, esim: Torjunta ei ole pelkkä torjunta. Sillä voi myös suorittaa erilaisia kaatoja ja irtautumisia. Katat sisältävät kaikki karaten tekniikat. Katojen ja perustekniikan perusteellinen harjoitteleminen on tärkeää painonsiirron, tasapainon ja vartalon voimantuoton ymmärtämiseksi.

Harjoitus päättyy yleisimmin otteluharjoitukseen. Otteluharjoitus koostuu esim. otteluliikkumisen, ottelutekniikan ja otteluosaamisen harjoittelemisesta sekä muista erilaisista otteluharjoitteista. Otteluharjoitteluun kuuluvat ippon ja sanbon kumite (yhden ja kolmen askeleen ottelu), jossa vastustaja suorittaa yhden tai kolmen hyökkäyksen sarjan perustekniikalla tai ottelutekniikalla, ja puolustaja torjuu ja suorittaa vastahyökkäyksen. Useimmiten ippon ja sanbon kumite harjoitus suoritetaan ennalta sovitusti, joko kumite dachissa tai zenkutsu dachissa.

Tästä edetään kihon kumiteen, jossa suoritetaan otteluasennossa ennalta sovittuja liikesarjoja tai yksittäistä tekniikkaa joko ilmaan tai pistehanskoihin ja potkutyynyihin. Sitten siirrytään yakusoku- ja tanshiki-kumiteen. Yakusoku-kumitessa harjoitellaan parin kanssa ennalta sovittuja hyökkäyksiä ja torjuntoja. Tanshiki-kumitessa otetaan sparria rajatuin tekniikoin. Viimeisenä harjoittelumuotona on jiyu-kumite (vapaaottelu), jossa kaikkia oppimiaan tekniikoita saa käyttää vapaasti ennalta määrätyin ottelusäännöin.

Yksi keskeinen kuvan muokkaaja sille, että Kyokushin karatea pidetään vahvimpana karatena on tyylisuunnalle tyypillinen suojitta käytävä knock down – ottelu, joka poikkeaa huomattavasti totutummasta kilpa-karaten pisteottelusäännöstöstä. Kyokushin karatessa kilpaottelut käydään knock down -säännöstöllä, joka oli Oyaman mielestä ainut todellinen tapa mitata otteluosaamista. Ottelut käydään suojitta ja hanskoitta täydellä kontaktilla. Lyönnit otteluissa päähän ovat kiellettyjä, koska otellaan hanskoitta, mutta potkut jalkoihin ja päähän ovat sallittuja.

Knockdown-ottelumuoto aiheuttaa usein myös ristiriitaisia tulkintoja itse tyylisuunnasta. Kyokushin voidaankin jakaa kahteen toisiaan tukevaan osa-alueeseen; Tuornament-style (mm. knockdown-ottelut) sekä Kyokushin style. Kyokushin karatessa harjoitellaankin myös aktiivisesti päälyönnein ja joskus saatetaan ottaa pelkkää nyrkkeilyä otteluharjoituksissa. Kyokushin karatessa harjoitellaan useimmiten ottelua knock downin, dojo fightin ja nyrkkeilyn säännöstöllä ennalta sovitulla kontaktilla. Kontaktia säädellään tason mukaan.[3].

Monet kyokushin-ottelijat, kuten Andy Hug, Semmy Schilt, ovat saavuttaneet menestystä K-1-pystyottelukilpailuissa.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.martialartsfull.com/Kyokushinkai%20Karate.htm
  2. http://www.karateliitto.fi/karate/tyylisuuntia/kyokushin_iko/
  3. http://www.martialarm.com/history/kyokushin.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]