Kurt von Hammerstein-Equord

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kurt von Hammerstein-Equord
Henkilötiedot
Syntynyt 26. syyskuuta 1878
Saksan keisarikunnan lippu Hinrichshagen, Saksa
Kuollut 25. huhtikuuta 1943 (64 vuotta)
Natsi-Saksan lippu Berliini, Saksa
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Saksan keisarikunnan lippu Saksan keisarikunta
Saksan lippu Weimarin tasavalta
Natsi-Saksan lippu Natsi-Saksa
Palveluvuodet 1898–1934, 1939
Taistelut ja sodat Ensimmäinen maailmansota
Sotilasarvo Kenraalieversti

Kurt Freiherr von Hammerstein-Equord (26. syyskuuta 1878 Hinrichshagen, Saksa25. huhtikuuta 1943 Berliini, Saksa) oli saksalainen kenraalieversti toisen maailmansodan aikana. Kenraaliksi Weimarin tasavallan armeijassa noussut Hammerstein-Equord oli Adolf Hitlerin ja Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen vannoutunut vastustaja.

Sotilasura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aatelisperheeseen syntynyt Hammerstein-Equord liittyi Keisarillisen Saksan armeijan 3. jalkaväen kaartinrykmenttiin vuonna 1898. Ensimmäiseen maailmansotaan mennessä hän oli ylennyt kapteeniksi ja hän palveli ensimmäisen sotavuoden rintamalla jalkaväen komppanianpäällikkönä. Vuodesta 1915 sodan loppuun hän oli esikuntaupseerina VIII reservinarmeijakunnan esikunnassa. Hänet palkittiin ansioistaan useilla kunniamerkeillä. [1]

Saksan antautumisen jälkeen Hammerstein-Equord jäi upseeriksi vastaperustettuun Weimarin tasavallan asevoimiin Reichswehriin. Hän pysyi uskollisena tasavallalle Kappin vallankaappausyrityksen aikana, jolloin osa armeijasta kannatti kapinaan nousseita äärioikeistolaisia ja monarkisteja. Hammerstein-Equord oli tunnettiin itsenäisenä ja laiskahkona miehenä, joka mieluummin metsästi, kuin rasitti itseään hallinnollisilla töillä. Hän vitsaili usein itsekin mukavuudenhaluisuutensa olevan suurin este hänen urakehitykselleen. Hän oli etäinen ja sarkastinen persoona, joka piti itseään valtion eikä sen poliittisten puolueiden palvelijana. [2]

Natsien vastustaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hammerstein-Equord ja muu Reichswehrin johto tarkistamassa kunniakomppaniaa Paul von Hindenburgin syntymäpäivänä

Hammerstein-Equord oli avoimen vihamielinen kansallissosialistista puoluetta kohtaan. Hän puhui kansallissosialisteista ”rikollisjoukkiona” ja ”likaisina sikoina”, viitaten Ernst Röhmin kaltaisten SA-johtajien homoseksuaalisuuteen. Hammerstein-Equordia itseään kutsuttiin ”Punaiseksi kenraaliksi”, koska hän tuli toimeen ammattiliittojen johdon kanssa. Marraskuussa 1930 hänet ylennettiin jalkaväenkenraaliksi ja hänet nimitettiin Reichswehrin maavoimien komentajaksi.[1] Noihin aikoihin hän ilmoitti julkisesti, että ”Reichswehr ei anna Hitlerin nousta valtaan.”[2]

Loppuvuonna 1932 kansallissosialistinen puolue näytti olevan lähellä valtaannousua. Hammerstein-Equord varoitti Hitleriä henkilökohtaisesti, että hän ammuttaisi Hitlerin mikäli kansallissosialistit yrittäisivät saada vallan laittomasti. Presidentti Paul von Hindenburgia hän varoitti nimittämästä Hitleriä kansleriksi. Hindenburg vakuutti Hammerstein-Equordille, ettei ikinä tekisi niin, mutta neljä päivää myöhemmin hän petti lupauksensa. Hitleristä tuli Saksan valtakunnankansleri ja kansallissosialistinen puole nousi valtaan Saksassa 30. tammikuuta 1933. Koska Hammerstein-Equord oli vastustanut puoluetta, hänet pakotettiin eroamaan tehtävästään maavoimien komentajana vuotta myöhemmin tammikuussa 1934.

Hammerstein-Equordia kaavailtiin 4. armeijan komentajaksi vuoden 1938 operaatiosuunnitelmassa Fall Rot-Grün, mikäli Tšekkoslovakiaan kuuluneen Sudeettimaan liittämisestä Saksaan olisi seurannut aseellinen kriisi.[1]

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toinen maailmansota alkoi kun Saksa hyökkäsi Puolaan ilman sodanjulistusta 1. syyskuuta 1939. Hammerstein-Equord kutsuttiin uudelleen palvelukseen 10. syyskuuta ja hänen johtoonsa annettiin Saksan länsirajalla ollut armeijaosasto A. Tehtävä kesti kuitenkin vain 11 päivää. Tuona aikana hän yritti saada Hitleriä vierailemaan hänen maanalaisessa päämajassaan, jotta hän olisi voinut järjestää tälle vakavan onnettomuuden. Hitler kuitenkin kieltäytyi Hammerstein-Equordin kutsuista.[3]

Hammerstein-Equord siirrettiin Sleesiassa olleen VIII sotilaspiirin komentajaksi, mutta hänet vapautettiin myös tästä tehtävästä pian, sillä hänellä katsottiin olleen ”negatiivinen asenne kansallissosialismia kohtaan”. Eikä syyttä, sillä Hammerstein-Equord oli jo mukana vastarintaliikkeen suunnitelmissa. Hän työskenteli tiiviisti kansallissosialistisen puolueen vastaisen salaliiton siviilijohtajan Carl Friedrich Goerdelerin kanssa.[2]

Kurt von Hammerstein-Equord kuoli syöpään Berliinissä huhtikuussa 1943. Hänen perheensä kieltäytyi valtion kustantamista sotilashautajaisista, sillä silloin arkun päälle olisi asetettu hakaristin sisältävä sotalippu.

Kaksi Hammerstein-Equordin pojista, Ludwig ja Kunrat Hammerstein-Equord, olivat myös upseereita. He olivat mukana heinäkuun 20. päivän salaliitossa, jonka tarkoitus oli tappaa Hitler ja kaapata valta natseilta. Pommiattentaatin epäonnistuttua Hammerstein-Equordin leski ja kaksi muuta lasta siirrettiin keskitysleirille, josta he vapautuivat vasta keväällä 1945 Saksan hävittyä sodan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Louis L. Snyder: Encyclopedia of the Third Reich. Wordsworth Editions, 1998. ISBN 1-85326-684-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]