Kurseniekit
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: vrt artikkeli Kuurit |
| Kurseniekit | |
|---|---|
| Väkiluku | ei tiedossa |
| Asuinalueet |
 Saksa Liettua Latvia |
| Kielet | saksa, latvia (kuuri) |
| Uskonnot | protestanttisuus |
Kurseniekit eli kuurit (liett. Kuršiai, Kuršininkai, saks. Kuren, latv. Kurši, Kursenieki) on nimi, jota käytetään sekä muinaisesta balttilaisesta heimosta että Kuurin kyntäällä eläneistä latvialaisista. Osa Palangan kaupungin asukkaista kutsuu itseään kuureiksi, mutta virallisesti heidät lasketaan latvialaisiksi. Myös osa latvialaisista mieltää itsensä edelleen kuureiksi[1]. Muinaiset kuurit puhuivat kuuria ja nykyiset kuurit samannimistä latvian murretta. Nykyiset kuurit käyttävät itsestään nimitystä kursenieki.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuurien heimo asutti nykyistä Kuurinmaata ja osia Liettuasta 500-1500-luvuilla. Nimitystä kuuri käytettiin sekä alueen latvialaisista että liiviläisistä. Myöhemmin nimitys tarkentui tarkoittamaan vain balttialaisia.[2] Kuurilaiset tunnettiin hyvinä merimiehinä ja merirosvoina. Mahdollisesti kuurit olivat saarenmaalaisten kanssa hävittämässä Ruotsin vanhaa kaupunkia Sigtunaa vuonna 1187. Saksalainen ritarikunta kukisti kuurit Baltian ristiretkien aikana ja Kuurin kynnäs jäi miltei asuttamattomaksi tuhojen takia. Kuurilainen etninen identiteetti hävisi, kun kuurit omaksuivat latvialaisen tai liettualaisen identiteetin. Nykyiset kuurit ovat 1400-1600-luvuilla kynnäälle tulleiden Kuurinmaalaisten siirtolaisten jälkeläisiä[3]. Kuurin kynnäälle muuttaneet säilyttivät kuurilaisen identiteettinsä kun taas Kuurinmaan kuureista tuli latvialaisia ja liettualaisia. Kuurilaisia eli myös muissa Itä-Preussin osissa, mutta he sulautuivat saksalaisiin. 1800-luvun lopulla kuurilaisia arvioitiin olevan 4000 ja heitä eli Memelistä Danzigiin ulottuvalla alueella.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeisissä aluejärjestelyissä kuurilaiset katsottiin latvialaisiksi. Latvialla oli tältä pohjalta jopa aluevaatimuksia Kuurin kynnään sekä joidenkin muiden Itä-Preussin ja Liettuan alueiden suhteen. Latvia luopui aluevaatimuksistaan, mutta jatkoi kuurilaisen kulttuurin tukemista muun muassa lähettämällä Kuurin kynnäälle latviankielisiä kirjoja. Toisen maailmansodan aikana suurin osa kuureista pakeni Neuvostoliiton sotilaiden tieltä. Vain 219 kuuria asui Kuurin kynnäällä vuonna 1955. Koska monilla kuureilla oli saksalainen nimi, he joutuivat syrjinnän kohteiksi. Tämä johti monien muuttoon Saksaan.
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suurin osa nykypäivän kuureista oli luterilaisia vaikka joitakin pakanallisia tapoja olikin säilynyt. Surin osa kuureista oli kaksikielisiä ja osasivat sekä kuuria että saksaa. Suurin osa kuureista oli kalastajia. Ensimmäisiä kuurilaisia kulttuuri vaikuttajia oli Paul Kwauka, jonka kirjoittama kirja Kurisches Worterbuch on merkittävimpiä kuureja käsitteleviä teoksia. Nykyisiä vaikuttajia ovat muun muassa Richard Pietsch, joka on itse yksi viimeisistä kuurilaisista. Kuurilaiset jättivät jälkeensä monia paikannimiä kuten Cranz (nyk. Zelenogradsk) ja Neukuhren (nyk. Pionerski).
Tunnettuja henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Immanuel Kant, filosofi, kuurilaiset juuret
- Ludwig Rhesa, Preussin liettualainen kääntäjä ja kulttuurivaikuttaja
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ James Stuart Olson,Lee Brigance Pappas,Nicholas Charles Pappas, An Ethnohistorical dictionary of the Russian and Soviet empire, ISBN 0-313-27497-5 [1]
- ↑ Vilho Niitemaa ja Kalervo Hovi, Baltian historia, Helsinki 1991, ISBN 951-30-9112-0
- ↑ Endre Bojtár, Foreword to the past: a cultural history of the Baltic people, 1997, ISBN 963-9116-42-4 [2]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- The Curonian Spit: Identity and Cultural Heritage[vanhentunut linkki] (englanniksi)
- Dainuoju kas ant liežuve... (Arkistoitu – Internet Archive) (žemaiitti)
- Itä Preussin kielikartta vuodelta 1900, kuurit kartalla keltaisella