Kurseniekit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kurseniekit
Kokonaismäärä ei tiedossa
Asuinalue Saksan lippu Saksa
Liettua
Latvia
Kieli (kielet) saksa, latvia (kuuri)
Uskonto (uskonnot) protestanttisuus

Kurseniekit eli kuurit (liett. Kuršiai, Kuršininkai, saks. Kuren, latv. Kurši, Kursenieki) on nimi, jota käytetään sekä muinaisesta balttilaisesta heimosta että Kuurinkynnäksellä eläneistä latvialaisista. Osa Palangan kaupungin asukkaista kutsuu itseään kuureiksi, mutta virallisesti heidät lasketaan latvialaisiksi. Myös osa latvialaisista mieltää itsensä edelleen kuureiksi[1]. Muinaiset kuurit puhuivat kuuria ja nykyiset kuurit samannimistä latvian murretta. Nykyiset kuurit käyttävät itsestään nimitystä kursenieki.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuurien asuttama alue 1200-luvulla
Kurseniekien asuttama alue 1600-luvulla

Kuurien heimo asutti nykyistä Kuurinmaata ja osia Liettuasta 500-1500-luvuilla. Nimitystä kuuri käytettiin sekä alueen latvialaisista että liiviläisistä. Myöhemmin nimitys tarkentui tarkoittamaan vain balttialaisia.[2] Kuurilaiset tunnettiin hyvinä merimiehinä ja merirosvoina. Mahdollisesti kuurit olivat saarenmaalaisten kanssa hävittämässä Ruotsin vanhaa kaupunkia Sigtunaa vuonna 1187. Saksalainen ritarikunta kukisti kuurit Baltian ristiretkien aikana ja Kuurinkynnäs jäi miltei asuttamattomaksi tuhojen takia. Kuurilainen etninen identiteetti hävisi, kun kuurit omaksuivat latvialaisen tai liettualaisen identiteetin. Nykyiset kuurit ovat 1400-1600-luvuilla Kuurinkynnäkselle tulleiden Kuurinmaalaisten siirtolaisten jälkeläisiä[3]. Kuurinkynnäkselle muuttaneet säilyttivät kuurilaisen identiteettinsä kun taas Kuurinmaan kuureista tuli latvialaisia ja liettualaisia. Kuurilaisia eli myös muissa Itä-Preussin osissa, mutta he sulautuivat saksalaisiin. 1800-luvun lopulla kuurilaisia arvioitiin olevan 4000 ja heitä eli Memelistä Danzigiin ulottuvalla alueella.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeisissä aluejärjestelyissä kuurilaiset katsottiin latvialaisiksi. Latvialla oli tältä pohjalta jopa aluevaatimuksia Kuurinkynnäksen sekä joidenkin muiden Itä-Preussin ja Liettuan alueiden suhteen. Latvia luopui aluevaatimuksistaan, mutta jatkoi kuurilaisen kulttuurin tukemista muun muassa lähettämällä Kuurinkynnäkselle latviankielisiä kirjoja. Toisen maailmansodan aikana suurin osa kuureista pakeni Neuvostoliiton sotilaiden tieltä. Vain 219 kuuria asui Kuurinkynnäksellä vuonna 1955. Koska monilla kuureilla oli saksalainen nimi, he joutuivat syrjinnän kohteiksi. Tämä johti monien muuttoon Saksaan.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurseniekien talo

Suurin osa nykypäivän kuureista oli luterilaisia vaikka joitakin pakanallisia tapoja olikin säilynyt. Surin osa kuureista oli kaksikielisiä ja osasivat sekä kuuria että saksaa. Suurin osa kuureista oli kalastajia. Ensimmäisiä kuurilaisia kulttuuri vaikuttajia oli Paul Kwauka, hän kirjoitti kirjan Kurisches Worterbuch joka on merkittävimpiä kuureista tehtyjä teoksia. Nykyisiä vaikuttajia ovat muun muassa Richard Pietsch, joka on itse yksi viimeisistä kuurilaisista. Kuurilaiset jättivät jälkeensä monia paikannimiä kuten Cranz ja Neukuhren.

Tunnettuja henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. James Stuart Olson,Lee Brigance Pappas,Nicholas Charles Pappas, An Ethnohistorical dictionary of the Russian and Soviet empire, ISBN 0-313-27497-5 [1]
  2. Vilho Niitemaa ja Kalervo Hovi, Baltian historia, Helsinki 1991, ISBN 951-30-9112-0
  3. Endre Bojtár, Foreword to the past: a cultural history of the Baltic people, 1997, ISBN 963-9116-42-4 [2]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]