Korvike

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Korvike tarkoittaa erilaisten asioiden korvaajaa, korvaamansa asian tilalla käytettävää. Nimitystä on käytetty erityisesti pula-aikoina, jolloin ulkomailta tuotavia tai muuten vaikeasti saatavia tuotteita on korvattu helpommin saatavilla. Kahvi korvattiin osittain tai kokonaan sikurilla tai paahdetulla viljalla. Paperia on käytetty korvaamaan kangasta. Leipäviljan perinteinen korvike oli Suomessa pettu. Suomen 1940-luvun pula-aikana korvikkeista ja niiden käytöstä annettiin ohjeita kirjoissa, lehdissä ja mm. Martta-järjestön tilaisuuksissa.

Kahvin korvike[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sota-aikana ja sen jälkeen sanaa korvike käytettiin erityisesti kahvin korvikkeista. Suomessa vuonna 1941 kauppaan tullut kahvin korvike oli pääasiassa valmistettu rukiista, ohrasta, lantusta ja voikukan juuresta, mutta sisälsi myös noin 25 prosenttia aitoa kahvia. Myöhemmin tuli käyttöön myös kahvin vastike, joka ei sisältänyt aitoa kahvia lainkaan.[1]

Pula hyödykkeistä ja erilaisten korvikkeiden ilmaantuminen ärsytti kansalaisia. Tätä ilmentää Matti Jurva säveltämällään ja sanoittamallaan kappaleella Lauluke eli laulun korvike (1934), joka ottaa kantaa myös kielen muuttumiseen. Siinä mm. todetaan: "Korviketta, vastiketta - soosikin on kastiketta."

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Utrio, Meri & Utrio, Untamo: Pois pula, pois puute : kun kansa selviytyi. Helsinki : Tammi, 1994. ISBN 951-31-0341-2.
  • Utrio, Untamo (toim.): Pois pula ja puutteet : keinot ja korvikkeet käyttöön. Helsinki : Lehtiyhtymä, 1943. ISBN puuttuu kirjasta. Skannattu versio

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.