Konstantin von der Pahlen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Konstantin von der Pahlen.

Konstantin Ivanovich von der Pahlen (ven. Константин Иванович Пален) (1. marraskuuta 1833 Jelgava - 19. huhtikuuta 1912 Pietari) oli baltiansaksalaiseen Pahlen-sukuun kuulunut venäläinen kreivi ja virkamies.

Pahlen toimi Venäjän oikeusministerinä ja valtiosihteerinä vuosina 1867–1878. Hän siirtyi tuomioistuimesta oikeuskanslerin virkaan vuonna 1878 ja tuli myöhemmin virassaan valituksi Venäjän kansallisen neuvoston jäseneksi.

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pahlen kuului taustaltaan Kuurinmaan Pahlenin kreivisukuun. Hänen isänsä oli venäläinen kapteeni ja Kautzemünden kartanonherra Johann von der Pahlen (1784–1856), ja hänen äitinsä oli omalta sukutaustaltaan kreivitär Sofia von Medem (1799–1872).

Pahlen meni naimisiin kenraali Karl Wilhelm von Tollin (1777–1842) tyttären, keisarinnan ja Katariinan ritarikunnan kreivittären Helenen (1832–1910) kanssa Pietarissa vuonna 1857. Avioliitosta heille syntyi seitsemän lasta:

  • Marie (1858–1927), keisarinna.
  • Peter (1859–1912), Venäjän suurlähettiläs Haagissa.
  • Konstantin (1861-1923), Venäjän valtiomies ja Sophie Luise Tatjana Freiin von Nikolayn (1862–1943) puoliso.
  • Helene (1863–1952), Viron piirinvalvojan ja paronin Theodor Pilar von Pilchaun (1858–1916) puoliso.
  • Eugenie (1865–?), Liivinmaan maaherran ja paronin Adolf Pilar von Pilchaun (1851–1925) puoliso.
  • Natalie (1866–1929), kreivi Arnold von Medemin (1865–1899) puoliso.
  • Johann (1869–1941), kamariherra ja Karin von Schubertin (1885–1952) puoliso.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pahlen toimi Pietarin tuomioistuimessa vuonna 1852 ja aloitti työt oikeusministeriössä vuonna 1854. Hänet nimitettiin Pihkovan kuvernööriksi vuonna 1864 ja hänestä tuli oikeusministerin avustaja sekä samalla keisarin päätöksellä myös valtiosihteeri vuonna 1867. Samana vuonna hänet nimettiin lisäksi Venäjän oikeusministeriksi, jossa hän toimi vuoteen 1878 saakka. Hän sai kreivin arvonimen vuonna 1878, toimi evankelis-luterilaisen yhteisön avustusrahaston johtajana vuosina 1880–1890, ja vuonna 1904 hänestä tuli kuvernööri.

Pahlen oli hyvin uudistushenkinen. Hän nykyaikaisti Venäjän oikeuslaitoksen alaisuudessa toimineet vankilat ja asevelvollisuuslain sekä selkeytti poliisin toimintatehtävät. Pahlen sai työpanoksestaan huomiota myös Aleksanteri III:lta ja Nikolai II:lta. Hänet palkittiin Pyhän Annan kolmannen luokan tunnustuspalkinnolla ja hänet korotettiin Pyhän Vladimirin ritarikunnan IV:n ja II:n luokkaan sekä Pyhän Andreaksen ritarikuntaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]