Kivi-Pori
Kivi-Poriksi kutsutaan Porin keskustassa Kokemäenjoen tuntumassa sijaitsevia 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettuja kivisiä rantakortteleita.
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kivi-Pori, eli Porin "vanha kaupunki", sijoittuu Kokemäenjoen Etelärannan ja Valtakadun väliselle alueelle. Idässä sitä rajaavat Keski-Porin kirkko ja Yrjönkatu. Se on yksi Suomen parhaiten säilyneitä ja vanhimpia kivirakenteisia kaupunginosia.
Alueen rakennukset muodostavat tyylillisesti uusklassistisen ja uusrenessanssityylisen kokonaisuuden. Katunäkymät ovat yhtenäisiä ja myös sisäpihat ovat säilyttäneet alkuperäisen ilmeensä piharakennuksineen. Osa yksityisistä asuinrakennuksista ja kauppahuoneista on myöhemmin muutettu yleiseen käyttöön, kuten nykyinen Porin kaupungintalo. Kivi-Poriin lasketaan kuuluvaksi myös Keski-Porin kirkko puistoineen sekä raatihuoneen ja keskustan puistoakselin välissä sijaitseva Raatihuoneenpuisto. Osa alueen kaduista on päällystetty vanhan mallin mukaisesti mukulakivillä.
Kivi-Pori on osa vuonna 2002 perustettua Porin kansallista kaupunkipuistoa. Se kuuluu myös Museoviraston inventoimiin Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kivi-Pori syntyi vuoden 1852 Porin palon jälkeen. Lääninarkkitehti G. T. von Chiewitz laati uuden ruutukaavan, jossa ilmansuuntien mukaan kulkevat puistokadut jakoivat kaupungin neljään osaan. Tämän kaava-alueen ja joen väliin ei saanut paloturvallisuussyistä rakentaa kuin kivitaloja. Rantakortteleista rakentui nopeasti kaupungin varakkaan porvariston asuinaluetta. Paikkakunnan teollisuusmiehistä sinne rakennuttivat isot asuintalot muun muassa Fredrik Wilhelm Rosenlew ja Antti Ahlström. Kivi-Porissa on myös muutamia kaupunkipalosta säästyneitä taloja.
Kivi-Porin rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keski-Porin kirkko on vuonna 1863 käyttöön vihitty uusgoottilainen tiilikirkko. Sen erikoisuutena on valuraudasta tehty tornin yläosa. Kirkko rakennettiin paikalle, jossa 1500–1600-luvuilla sijaitsi Porin kuninkaankartano.
Raatihuone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Porin raatihuone on vuonna 1841 valmistunut Carl Ludvig Engelin suunnittelema uusklassinen rakennus. Se vaurioitui Porin palossa 1852, mutta otettiin korjaustöiden jälkeen uudelleen käyttöön. Kellotorni valmistui vuonna 1891. Rakennuksen edustalla sijaitsee Raatihuoneenpuisto, joka on entinen tori.
Taidemuseo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Porin taidemuseon rakennus on vuonna 1860 valmistunut vaaka- ja pakkahuone, jota laajennettiin 1897. Se saneerattiin museokäyttöön 1970-luvun lopulla.
Kaupungintalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myös Junneliuksen palatsina tunnettu Porin kaupungintalo on yksityisasunnoksi rakennettu venetsialaistyylinen palatsi. Se on yksi Suomen merkittävimmistä uusrenessanssityylisistä rakennuksista.[1]
Heinen talo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heinen talo on merikapteeni Oscar Heinen vuonna 1893 rakennuttama talo. Sen erikoisuutena on laivan märssykoria muistuttava torni. Rakennuksessa on pitkään toiminut evakelis-luterilaisten seurakuntien hallinto. Talon suunnitteli arkkitehti Ricardo Björnberg.
Teatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Porin Teatteri on uusrenessanssia edustava rakennus, joka valmistui vuonna 1884. Ruotsalaisen Johan Erik Stenbergin suunnittelemaa teatteritaloa pidetään yleisesti yhtenä Suomen kauneimmista.[2]
Hotelli Otava[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hotelli Otavan rakennuksessa toimi hotelli ja ravintola vuosina 1857–1985. Hotelli Otava oli lopettaessaan Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut hotelli-ravintola. Suomenkielinen teatteri sai alkunsa Hotelli Otavassa, kun Suomalainen teatteri antoi siellä ensimmäisen näytöksensä vuonna 1872.
Suomen Pankin talo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen Pankin talo on Valtakadulle vuonna 1913 valmistunut Gustaf Nyströmin suunnittelema rakennus. Suomen Pankin Porin konttori toimi siinä vuoteen 1993 saakka. Nykyään rakennuksessa on Porin kaupungin ympäristövirasto.
Mellinin talo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mellinin talo on Etelärannassa sijaitseva talo, joka on valmistunut 1837. Se on yksi harvoista vuoden 1852 Porin palosta säilyneistä rakennuksista.
Nevanderin talo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nevanderin talo, myös nimellä Signelinna tunnettu, on vuonna 1895 valmistunut rakennus. Sen suunnitteli Signe Hornborg, joidenkin lähteiden mukaan maailman ensimmäinen arkkitehtitutkinnon suorittanut nainen.
Kuvia Kivi-Porin rakennuksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Keski-Porin kirkko (1863) -
Porin raatihuone (1841) -
Porin taidemuseo (1860) -
Junneliuksen palatsi eli nykyinen kaupungintalo (1895) -
Kaupungintalon piharakennus -
Heinen talo (1893) -
Porin teatteri (1884) -
Hotelli Otava (1857) -
Signelinna (1895)
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Museovirasto – Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
- Porilaisen käsikirja, Pori-seura ry 2007.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Pöppönen, Hannu: "Silausta vaille valmista Porin kaupungintalossa" 1.2.2008, Helsingin Sanomat (s. C3). Viitattu 6.9.2013.
- ↑ Porin Teatterin remontin suunnittelu vihdoin vauhtiin 7.8.2013. Satakunnan Kansa. Viitattu 6.9.2013.