Kirov (1936)
| Kirov | |
|---|---|
 Kirov vuonna 1941 |
|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Ordžonikidzen telakka, Leningrad |
| Kölinlasku | 22. lokakuuta 1935 |
| Laskettu vesille | 30. marraskuuta 1936 |
| Palveluskäyttöön | 23. syyskuuta 1938 |
| Loppuvaihe | romutettu joulukuussa 1974 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
7 880 t (standardi) 9 436 t (kuormattu) |
| Pituus |
191,40 m (kokonaispituus) 187 m (vesiraja) |
| Leveys | 17,72 m |
| Syväys | 7,23 m |
| Koneteho | 11 3000 shp |
| Nopeus | 36 solmua |
| Miehistöä | 872 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
9 x 180 mm tykkiä kolmoistorneissa 6 x 100 mm/L56 B34 -tykkiä 6 x 45 mm 21-K -ilmatorjuntatykkiä 4 x 12,7 mm konekivääriä 6 x 533 mm torpedoputkea 100 miinaa |
Kirov (ven. Киров) oli Neuvostoliiton laivaston Kirov-luokan kevyt risteilijä (projekti 26), joka oli Itämeren laivastossa 1930-luvulta romuttamiseensa saakka. Se oli yksi harvoista suurista neuvostoliittolaisista sota-aluksista, jotka selvisivät toisesta maailmansodasta.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Kirov-luokka
Alus tilattiin 29. joulukuuta Ordžonikidzen telakalta Leningradista, missä köli laskettiin 22. lokakuuta 1935 telakkanumerolla S270. Se laskettiin vesille 30. marraskuuta 1936 nimettynä venäläisen vallankumouksellisen Sergei Kirovin mukaan ja valmistui 23. syyskuuta 1938.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palvelukseenotettaessa alus sijoitettiin Itämeren laivastoon. Se osallistui 1. joulukuuta 1939 talvisodassa hyökkäykseen suomalaisia rannikkopattereita vastaan Russarössä ja Hangossa. Kesäkuussa 1941 Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon Kirov suojasi Daugavgrīvassa Riianlahdella hävittäjiä, jotka miinoittivat Kuurinkurkkua. Saksalaisten nopea eteneminen teki kuitenkin operaation turhaksi, koska puna-armeija joutui vetäytymään Riiasta jo kesäkuun lopulla. Saksalaisten miehitettyä Riiankurkun alueen alus joutui käyttämään vaihtoehtoisia reittejä päästäkseen Suomenlahdelle. Alus kevennettiin poistamalla kaikki turha ja se kykeni vetäytymään Tallinnaan. Alus oli 28.-29. elokuuta Tallinnan evakuointisaattueiden lippulaivana.[2]
Alus pääsi vaurioitta Leningradiin, missä se liitettiin Kronstadtin-Oranienbaumin suojaksi muodostettuun laivasto-osastoon suojaamaan maajoukkoja tykistöllään. Alus vaurioitui 4. huhtikuuta 1942 Saksan ilmavoimien hyökkäyksessä, kun siihen osui pommi ja kymmenen muuta lähistölle. Alukseen osui 24. huhtikuuta vielä kaksi pommia, jotka upottivat aluksen. Hylky kuitenkin nostettiin ja korjattiin vuoden 1943 aikana. Tammikuussa 1944 se tuki tykistöllään Leningradin saarron murtaneita puna-armeijan joukkoja ja Krasnosel-Ropshkinin operaatiota. Kesäkuussa alus tuki tykistöllään Viipuriin hyökkäävää puna-armeijaa, minkä jälkeen se oli muiden raskaiden pinta-alusten kanssa Leningradissa osallistumatta sotatoimiin.[2]
Sodan jälkeen alus oli esikuntana ja 1960-luvulta lähtien koululaivana, kunnes se poistettiin alusluettelosta joulukuussa 1974.[2] Käytöstä poiston jälkeen kaksi aluksen tykkitorneista asetettiin monumenttiin Pietariin[3].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
- Whitley, M. J.: Cruisers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1996. ISBN 1-86019-874-0. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Projekti 26 | |
|---|---|
| Projekti 26bis | |
| Projekti 26bis2 |
| Edeltäjät: Svetlana-luokka – Seuraaja: Tšapajev-luokka |