Kira Muratova
| Kira Muratova | |
|---|---|
| Кіра Мура́това | |
 Kira Muratova. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. marraskuuta 1934 Soroca, Romanian kuningaskunta, nyk. Moldova |
| Kuollut | 6. kesäkuuta 2018 (83 vuotta) Odessa |
| Ammatti | elokuvaohjaaja |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Kira Heorhijivna Muratova (ukr. Кіра Георгіївна Мура́това; o.s. Korotkova, 5. marraskuuta 1934 Soroca, Romanian kuningaskunta, nyk. Moldova – 6. kesäkuuta 2018[1] Odessa) oli ukrainalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä, joka on yksi maansa tunnetuimmista Neuvostoliiton aikana uransa aloittaneista elokuvantekijöistä.[2][3][4] Hänen elokuvansa joutuivat usein sensuurin kohteiksi Neuvostoliitossa,[5] mutta länsimaissa hänen elokuviaan palkittiin. Muratova työskenteli etupäässä Odessassa.
Kira Korotkovan vanhemmat olivat kommunisteja, jotka kuuluivat vastarintaliikkeeseen toisen maailmansodan aikana. Hänen isänsä vangittiin ja teloitettiin. Hänen äitinsä oli gynekologi. Kira asui äitinsä kanssa Bukarestissa sodan jälkeen ja kävi koulua. Korotkova pääsi opiskelemaan maineekkaaseen Moskovan elokuvainstituuttiin (VGIK), josta hän valmistui 1959.[2] VGIK:ssa opiskelivat liki saman ikäpolven elokuva-ohjaajista myös esimerkiksi Mikko Niskanen (1929–1990), Andrei Tarkovski (1932–1986) ja Elem Klimov (1933–2003).lähde?
Korotkova sai Odessan elokuvastudiolta ohjaajan tehtävän. Hän nai Odessassa ohjaajakollegansa Aleksandr Muratovin ja teki kaksi ensimmäistä elokuvaansa yhteistyönä aviomiehensä kanssa.[2]
Korotkovan yksin ohjaama esikoiselokuva oli vuonna 1967 ensi-iltansa saanut kolmiodraama Lyhyitä kohtaamisia (Korotkie vstretši), jonka pääosia näyttelivät Muratova itse ja myöhemmin suursuosioon laulajana noussut Vladimir Vysotski. Seuraava elokuva, Pitkiä jäähyväisiä (Dolgie provody, 1971) kertoo yksinhuoltajaäidin ja teinipojan hankalasta suhteesta. Se kiellettiin Neuvostoliitossa kokonaan, ja Muratovan ura keskeytyi moneksi vuodeksi. Uransa alun pienimuotoisista kamarielokuvista Muratova suuntautui myöhemmin persoonallisen surrealistiseen ja huumoria käyttävään elokuvailmaisuun.[6] Hän pääsi draaman pariin ohjaajaksi vasta Leningradiin muutettuaan, jossa valmistui rakennustyöläisistä kertova Poznavaja belyi svet (1978).[2] Vuonna 1990 valmistunut Asteeninen oire (Astenitšeski sindrom[7]) sai tuomariston erikoispalkinnon Berliinin elokuvajuhlilla 1990.[8]
Peter von Bagh totesi teoksessaan Elokuvan historia (1998) Muratovan tehneen ”ohjaajan elokuvia” ja käyttäneen ”kaikkien sääntöjen ulkopuolelle etenevää kuvakieltä, jossa dokumentin ja sepitteen rajat ovat suhteelliset, otokset ovat avoimia...” Elokuvista jäävät von Baghin mukaan mieleen ”kriisit ja tuskatilat, jotka usein liittyvät miehen ja naisen suhteisiin”.[5]
Vuonna 1994 Muratova sai elämäntyöpalkinnon Locarnon elokuvajuhlilla, ja vuonna 2000 hän sai Andrzej Wajdan mukaan nimetyn palkinnon. Muratova vieraili 2010 Sodankylän elokuvajuhlilla[9].
Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
(osittaislähteenä, lista ei aivan kattava):[10]
- 1960: Kuilun partaalla (U krutogo jara, yhdessä Aleksandr Muratovin kanssa)
- 1964: Naš tšestnyi hleb (Aleksandr Muratovin kanssa)
- 1967: Lyhyitä kohtaamisia (Korotkije vstretši) nimellä Valentina Ivanovna
- 1971: Pitkiä jäähyväisiä (Dolgije provody)
- 1972: Rossija (dokumentti, yhdessä Theodore Holcombin kanssa)
- 1978: Poznavaja belyi svet
- 1983: Sredi seryh kamnei
- 1987: Peremena utšasti
- 1990: Asteeninen oire (Astenitšeski sindrom)
- 1992: Tšuvstvitelnyi militsioner
- 1993: Uvletšenija
- 2002: Tshehovilaistunnelmissa (Tšehovskije motivy)
- 2004: Nastroištšik
- 2005: Spravka
- 2006: Kukla
- 2007: Dva v odnom
- 2009: Melodija dlia šarmanki
- 2012: Vetšnoje vozvraštšenije. Kasting
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Umerla Kira Muratova TASS, tass.ru. (venäjäksi)
- ↑ a b c d Kira Muratova 1936–2018. Elokuvaohjaaja 9.6.2018. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 13.1.2018.
- ↑ Muratova Kira Heorhijivna Мура́това Кіра Георгіївна history.org.ua. Instytut istorji Ukrajiny, NAN Ukrajiny. Viitattu 13.1.2018. (ukrainaksi)
- ↑ Kino lokakuu V Koulukino-blogi. 11.10.2010.
- ↑ a b Peter von Bagh: Elokuvan historia, s. 501, 611, 613. Maininta Muratovan joutumisesta kieltojen ja rajoitusten kohteeksi s. 501; merkittävästä urasta s. 611; kuulumisesta ”ohjaajien elokuvan” tekijöihin ja kuvakielestä s. 613. Helsinki: Otava, 1993 (3. painos). ISBN 951-1-19811-4.
- ↑ Lauri Piispa: Lyhyt katsaus Neuvostoelokuvan kuusikymmenlukuun (Archive.org) Widerscreen. 28.02.2005. Arkistoitu 2.5.2018. Viitattu 2.5.2018.
- ↑ Astenitsheski sindrom Elonet.
- ↑ Prizes & Honours 1990 Berlinale. Arkistoitu 13.6.2018. Viitattu 2.5.2018.
- ↑ Mia Welling: Filmfestivalen i Sodankylä börjar Svenska Yle. 16.6.2010. Viitattu 2.5.2018.
- ↑ Kira Muratova Elonetissä.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
