Kiivi (hedelmä)

Wikipedia

Kiivi on yleisnimi laikkuköynnösten sukuun kuuluvien kasvien hedelmälle. Yleisin kiivi on kiiviköynnöksen (Actinidia deliciosa) hedelmä, joka on hieman kananmunaa isompi ruskea hedelmä. Se on soikea ja sitä ympäröi ohut karvainen kuori. Erittäin makea hedelmäliha on helakanvihreä lukuun ottamatta ydinosaa, jossa se on valkoista. Siemenet ovat pieniä, hennosti purppuranvärisiä ja ympäröivät valkeaa hedelmälihaa.

Jotkut koivuallergikot voivat koivun lisäksi saada oireita muun muassa kiiveistä.

[muokkaa] Historia

Kiivi on alkujaan lähtöisin Kiinasta, mistä kasvin siemenet toi vuonna 1906 Uuteen Seelantiin Isabel Fraser, joka Wanganui Girls' Collegen rehtorin ominaisuudessa kävi tutustumassa kiinalaiseen koululaitokseen. Siemenet istutti puutarhuri Alexander Allison, ja vasta 1910 köynnöksistä saatiin ensimmäiset hedelmät. Hayward Wright kehitti 1930-luvulla Hayward-lajikkeen, josta vähitellen kehittyi lajin kaupallinen tuotanto 1940-luvulla. Uudesta Seelannista hedelmät tuotiin Eurooppaan, missä niitä on saanut vasta 1970-luvulta saakka. Nimi juontaa juurensa Uuden Seelannin kansallislintuun kiiviin. Hedelmän pinta muistuttaa linnun höyheniä. Hedelmä tunnettiin Suomessa ennen myös nimellä kiinankarviainen (käännetty vanhasta englanninkielisestä nimestä Chinese gooseberry.

[muokkaa] Luokittelu

Laikkuköynnöksiin kuuluu 94 lajia, joista seitsemää viljellään niiden hedelmien takia.