Kehälaji (biologia)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuvassa keskenään lisääntyvät populaatiot on esitetty väritettyinä laatikoina.

Kehälaji on ilmiö, jossa on sarja populaatioita, joiden ääripäät eivät ole keskenään lisääntymiskykyisiä, mutta joiden välillä on katkeamaton sarja keskenään lisääntymiskykyisiä populaatioita. Tämä aiheuttaa vaikeuksia tarkalle lajin määrittelylle: on vaikeata päättää, tulisiko koko kehä kuvata samaksi lajiksi vai määrittää ääripäät omiksi lajeikseen.

Tunnettuja kehälajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harmaalokki ja selkälokki risteävät keskenään joillain alueilla, toisilla eivät risteä.
Harmaalokki ja selkälokki muodostavat populaatioiden jatkumon, joka elää Pohjoisnavan ympärillä.

Tunnettu kehälaji on muun muassa harmaalokki/selkälokki. Eurooppalainen selkälokki ja harmaalokki eivät risteä keskenään. Silti lajien välillä tapahtuu hidasta geenivirtaa, koska lajien välillä on monia Siperiassa ja Pohjois-Amerikassa eläviä välimuotoja, joista osa risteytyy selkälokkien, osa harmaalokkien kanssa ja osa keskenään.

Himalajan ympärillä elävä idänuunilintu on kehälaji, jonka ääripäät eivät risteä keskenään. Amerikassa elävä Ensatina-salamanteri on kehälaji Kalifornian keskilaakson ympärillä. Sen sijaan esimerkiksi tylli ja pikkutylli ovat eri lajeja.selvennä

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.