Kehälaji (biologia)

Wikipedia

Kuvassa keskenään lisääntyvät populaatiot esitetty väritettyinä laatikoina.

Kehälaji on ilmiö, jossa on sarja populaatioita, joiden ääripäät eivät ole keskenään lisääntymiskykyisiä, mutta joiden välillä on kuitenkin katkeamaton sarja keskenään lisääntymiskykyisiä populaatioita. Tämä aiheuttaa vaikeuksia tarkalle lajin määrittämiselle: on vaikeata päättää, tulisiko koko kehä kuvata samaksi lajiksi vai määrittää ääripäät omiksi lajeikseen.

[muokkaa] Tunnettuja kehälajeja

Harmaalokki ja selkälokki risteävät keskenään joillain alueilla, toisilla eivät risteä.

Harmaalokki ja selkälokki muodostavat populaatioiden jatkumon, joka elää Pohjoisnavan ympärillä.

Tunnettuja kehälajeja ovat muun muassa harmaalokki/selkälokki sekä talitiaisen eri muunnelmat.

Eurooppalainen selkälokki ja harmaalokki eivät risteä keskenään. Silti lajien välillä tapahtuu hidasta geenivirtaa, koska lajien välillä on monia, Siperiasa ja Pohjois-Amerikassa eläviä välimuotoja, joista osa risteytyy selkälokkien, toiset harmaalokkien kanssa ja osa keskenään.

Himalajan ympärillä elävä lintu Phylloscopus trochiloides on kehälaji, jonka ääripäät eivät risteä keskenään. Amerikassa elävä Ensatina-salamanteri on kehälaji Kalifornian keskilaakson ympärillä. Sen sijaan esimerkiksi tylli ja pikkutylli ovat eri lajeja.