Kangaskäärme

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kangaskäärme
CoronellaAustriacaMale.JPG
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut
Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Käärmeet Serpentes
Heimo: Tarhakäärmeet Colubridae
Alaheimo: Colubrinae
Suku: Coronella
Laji: austriaca
Kaksiosainen nimi
Coronella austriaca
Laurenti, 1768
Levinneisyyskartta
Kangaskäärmeen levinneisyys
Kangaskäärmeen levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kangaskäärme Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kangaskäärme Commonsissa

Kangaskäärme (Coronella austriaca), tunnettu myös nimellä kanervakäärme, on uhanalainen tarhakäärmelaji, jota on tavattu Suomessa vain Ahvenanmaalla. Laji on todennäköisesti saapunut Ahvenanmaalle ihmisen mukana, sillä se ei mielellään ui, eikä sitä esiinny Suomen mantereella ja Ruotsin ja Ahvenanmaan välisessä saaristossa. Sitä esiintyy enemmälti Manner-Euroopassa, Etelä-Englannissa ja -Skandinaviassa. Laji on myrkytön.

Ahvenanmaalla lajia uhkaavat perinnemaiseman hupeneminen, aiheeton vaino ja kasvava liikenne. Kangaskäärme saattaa elää 30-vuotiaaksi. Se on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi.[1] Englannissa vanhin tavattu luonnonvarainen yksilö oli 18-vuotias.

Kangaskäärmeen pään sivuilla on tummat juovat.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangaskäärmeen pituus on 60-70 cm. Laji on yleisväriltään ruskea tai harmaa. Naaras on yleensä tummanharmaa, mutta koiraiden selkäpuolen väritys vaihtelee. Sen selkää pitkin kulkee kaksi riviä tummia täpliä. Usein kangaskäärme sekoitetaan tumman selkäkuviointinsa vuoksi kyykäärmeeseen, joka on kuitenkin paljon kömpelömpi, voimakkaampi ja lyhythäntäisempi. Kangaskäärmeen selkäkuvio muodostuu tummanruskeiden täplien muodostamasta parijonosta selän sivuilla, ei sahalaitakuviosta kuten kyyllä. Kangaskäärmeellä on myös lieriömäinen ruumiis sekä pyöreä silmäterä, joiden perusteella se erottuu kyystä. Kangaskäärmeen pään sivuilla on kuonosta kaulaan asti kulkevat tummat ohjasjuovat.[1][2]

Keskipituus täysikasvuisella kangaskäärmeellä on 50–80 cm.

Kyyn lisäksi kangaskäärme saatetaan Suomessa sekoittaa rantakäärmeeseen ja vaskitsaan.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangaskäärmeen tyypillisiä elinympäristöjä ovat hiekkapohjaisten, lämpimien kangasmetsien harvapuustoiset etelärinteet joissa on tiheä aluskasvillisuus. Se suosii kuivaa ja aurinkoista maaperää. Kangaskäärmettä tavataan usein kanervanummilla, metsäaukioilla, avoimilla haka- ja laidunmailla, viiniviljelmien kivimuureilla, tienpenkereillä sekä kivisillä jyrkänteillä, toisinaan jopa pihapiirissä.

Kangaskäärmettä kutsuttiin Suomessa aiemin myös kanervakäärmeeksi juuri elinympäristön takia.[1]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangaskäärme liikkuu rauhallisesti ja kiipeää vain harvoin pensaisiin tai puihin.[2] Toisinaan se kuitenkin kiipeää linnunpesälle nappaamaan sieltä poikasia ravinnokseen. Vaaran uhatessa se koettaa päästä piilopaikkaan nopeasti. Laji on liikkeellä päivisin, mutta on varsin piilotteleva ja vaikeasti havaittava. Elinpiirin koko on yleensä 0,5–3 hehtaaria ja käärme siirtyy vuorokaudessa enintään 100 metriä. Britanniassa laji horrostaa lokakuusta huhtikuuhun, Suomessa asiaa ei ole tutkittu. Se luo nahkansa 4–6 kertaa vuodessa.

Uhattuna kangaskäärme puree lyhyen varoitussähinän jälkeen ja erittää anaalirauhasistaan pahanhajuista nestettä hyökkääjän päälle.[3]

Ravintonaan kangaskäärme käyttää sisiliskoja, muita käärmeitä, sammakkoeläimiä, pikkunisäkkäitä ja linnunpoikasia.[2] Kangaskäärme ei ole myrkyllinen, vaan tappaa saaliinsa kuristamalla.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naaras tulee sukukypsäksi neljävuotiaana ja koiras kolmevuotiaana. Naaras lisääntyy vain joka toinen tai kolmas vuosi. Kangaskäärmeet parittelevat ainakin Ruotsissa toukokuussa. Kangaskäärme on ovoviviparinen eläin, eli se munii munia, jotka se hautoo sisällään kuoriutumiseen asti. Elo-syyskuussa naaras synnyttää 2–15 elävää poikasta, jotka syntyessään ovat 13–18 cm:n mittaisia.[2]

Kangaskäärme.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kangaskäärme Viitattu 12.7.2014.
  2. a b c d Rökman Marika: Määritä nimeke! (julkaistu Herpetomaniassa vol. 5. no. 3-4/1996 s.5-13) 1996. Herpetomania. Viitattu 12.7.2014.
  3. Niina ja Joonas Gustafsson: Kangaskäärme Sammakkolampi. Viitattu 12.7.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangaskäärmehavaintoja (sekä uusia että vanhoja) toivotaan ilmoitettavaksi Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämään matelijoiden ja sammakkoeläinten levinneisyyskartoitukseen Internetissä, Hatikka-palvelun kautta.