Rantakäärme

Wikipedia

Rantakäärme
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Matelijat Reptilia Lahko: Suomumatelijat Squamata Alalahko: Käärmeet Serpentes Heimo: Tarhakäärmeet Colubridae Suku: Natrix Laji: natrix
Kaksiosainen nimi
Natrix natrix (Linnaeus, 1758)
Katso myös
Rantakäärme Wikispeciesissä   Rantakäärme Commonsissa

Rantakäärme (Natrix natrix) on yksi kolmesta Suomessa esiintyvästä käärmelajista (Kaksi muuta ovat kyy ja kangaskäärme). Rantakäärme on myrkytön. Sitä ei saa tappaa eikä vahingoittaa, koska se on rauhoitettu ja Suomessa uhanalaiseksi luokiteltu laji. Rantakäärmeen tappamisesta on määrätty sakkorangaistus ja ohjeellinen arvo, 252 euroa maksettavaksi valtiolle^[2]. Rantakäärme kuuluu tarhakäärmeiden heimoon.

Rantakäärmeellä on keltaiset, oranssit tai valkoiset niskatäplät. Perusväri on musta tai harmaa. Harvinainen rantakäärmeen värimuoto on täysin musta, tällöin keltaisia täpliä ei näy. Rantakäärmeen silmäterä on pyöreä, toisin kuin kyyllä, ja silmien takana on suuria kilpimäisiä suomuja. Rantakäärme on yleensä noin 70–80 senttimetrin mittainen, mutta jopa 134 cm:n mittaisia käärmeitä on tavattu.

Rantakäärmettä tavataan Suomessa maan etelä- ja keskiosista aina Oulun korkeudelle asti. Pohjoisessa rantakäärme on harvinainen, esiintymisessä on myös suuria paikallisia eroja. Rantakäärme on päiväeläin. Ahdistettuna rantakäärme pyrkii aina ensin pakoon. Jos se ei onnistu, käärme alkaa näytellä kuollutta tai tyhjentää suolensa sisällön ahdistelijansa päälle.

Ravintona rantakäärme käyttää sammakoita, pikkunisäkkäitä, kastematoja, linnunpoikasia sekä pieniä kaloja, joskus jopa pieniä kyitä. Rantakäärme nielee saaliin kokonaisena, mikä rajoittaa sen saaliiden kokoa. Rantakäärme on harvoja lajeja, joka kykenee syömään rupikonnia.

Rantakäärmeet pariutuvat vapun tienoilla. Kesä-heinäkuun välillä naaras munii 8–53 munaa kompostiin, lantakasaan, levälauttaan tms. lämpimään paikkaan, jossa munat voivat kehittyä mätänemislämmössä. Poikaset ovat kuoriutuessaan noin 15 senttimetrin mittaisia.

Rantakäärme elää rannoilla, ojien partailla ja muissa kosteissa ympäristöissä. Rantakäärme on hyvä uimari. Se selviytyy vihollisista pakenemalla tai tekeytymällä kuolleeksi. Uhattuna rantakäärme sihisee ja tekee suu kiinni tapahtuvia hyökkäyseleitä päällään.

Aikaisemmin rantakäärmettä on kutsuttu myös tarha- ja karjakäärmeeksi, koska sen on uskottu olevan hyödyksi karjan menestymiselle. Maatalojen pihapiirissä sitä on jopa ruokittu ja pidetty onnea tuovana "kotikäärmeenä".

Tärkeimpänä syynä rantakäärmeen harvinaistumiseen Suomessa on ollut sopivien munintapaikkojen, ennen kaikkea lantakasojen ja rakkolevävallien väheneminen. Muita syitä ovat liikenne ja laiton vaino. Rantakäärmeen lisääntymistä voidaan auttaa perustamalla munintaan sopivia lehtikomposteja rantojen tuntumaan.

Rantakäärmehavaintoja toivotaan ilmoitettavaksi Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämään matelijoiden ja sammakkoeläinten levinneisyyskartoitukseen osoitteessa www.hatikka.fi.

[muokkaa] Lähteet

• Sammakkolampi.fi: Rantakäärme (Natrix natrix)

[muokkaa] Viitteet