Kaalikoi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaalikoi
Plutella.xylostella.7383.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Kehrääjäkoimaiset Yponomeutoidea
Heimo: Kaalikoit Plutellidae
Suku: Plutella
Laji: xylostella
Kaksiosainen nimi
Plutella xylostella
Linnaeus, 1767
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kaalikoi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kaalikoi Commonsissa

Kaalikoi (Plutella xylostella) on kaalikoiden heimoon kuuluva pieni perhoslaji ja on paha viljelyskasvien tuholainen.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaalikoi on pieni punertavanruskea perhonen, jonka etusiipien takareuna on huomattavasti muuta siipeä vaaleampi. Perhosen levätessä nämä vaaleat reunukset muodostavat eläimen selkäpuolelle hyvin tunnusomaisen, aaltomaisen kuvion. Aikuinen perhonen on vajaan senttimetrin pituinen ja sen siipiväli on 11–17 mm.[1][2][3]

Toukka kasvaa noin 11 mm pitkäksi ja on väriltään vihreä. Toukan pinnasta kasvaa harvakseltaan lyhyitä, tummia karvoja, joiden kohdalla ihossa on vaalea pilkku. Pää on muuta ruumista ruskeampi. Häirittynä kaalikoin toukka viuhtoo ruumistaan edestakaisin ja pudottautuu lopulta silkkirihman varassa maahan.[4]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperältään kaalikoi on luultavasti eurooppalainen laji, mutta se on levinnyt vieraslajina läpi Amerikkojen, Aasian ja Afrikan aina Australiaan ja Uuteen-Seelantiin[4] sekä Havaijille[5] saakka. Pohjoisimmillaan laji on tavattu Huippuvuorilla ja eteläisimmillään sub-antarktisiin saariin kuuluvalla Etelä-Georgialla[6]. Suomessa lajia tavataan yleisenä koko maassa ja lentoaika kestää koko kesän[7].

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaalikoi on tunnettu vaeltaja, jonka parvet voivat lentää pitkiä matkoja synnyinsijoiltaan. Suomen leveysasteella suurin osa kannasta, luultavasti kaikki yksilöt, tuhoutuu talven aikana, mutta keväällä Keski-Euroopasta lentää uusi perhoskanta. Koska laji on hyvin riippuvainen vaeltavista yksilöistä, kaalikoin viljelyksille aiheuttamat tuhot vaihtelevat vuosittain paljon. Toukat syövät ravintokasvien lehdet lehtiruoteja lukuun ottamatta täysin. Aikuiset yksilöt lentävät ympäri vuorokauden. Laji talvehtii kotelona kasvinjätteiden seassa.

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaalikoin toukat elävät ainoastaan ristikukkaisilla kasveilla, mutta kelpuuttavat ravinnokseen niin viljellyt lajit, kuten kaalit, sinapit ja rypsin, kuin villinä kasvavatkin.[8][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]