Jean Batten
| Jean Batten | |
|---|---|
 Batten vuonna 1937 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. syyskuuta 1909 Rotorua, Uusi-Seelanti |
| Kuollut | 22. marraskuuta 1982 (73 vuotta) Palma, Majorca, Espanja |
| Kansalaisuus | Uusi-Seelanti |
| Ammatti | lentäjä |
| Muut tiedot | |
_(cropped).jpg){kind=small} Nimikirjoitus |
|
Jean Gardner Batten (syntyjään Jane, 15. syyskuuta 1909 Rotorua – 22. marraskuuta 1982 Palma) oli uusiseelantilainen lentäjä. Hän teki ensimmäisen suoran lennon Englannista Uuteen-Seelantiin ja muita ennätysyksinlentoja.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Battenin perhe muutti Aucklandiin vuonna 1913. Hänet laitettiin Parnellin kaupunginosassa sijainneeseen tyttökouluun. Hänen isänsä, joka oli hammaslääkäri, osallistui ensimmäiseen maailmansotaan, jossa hän taisteli länsirintamalla. Isän poissaolon vuoksi Batten siirtyi julkiseen kouluun. Hänestä tuli hyvin läheinen äitinsä Ellenin kanssa, joka kannusti häntä korkeisiin saavutuksiin. Hänen vanhempansa erosivat vuonna 1920, kun heille tuli riitaa perheenpään asemasta. Batten aloitti opinnot ensin tyttöjen sisäoppilaitoksessa ja myöhemmin sihteerikoulussa.[1][2][3]
Batten oli jo nuorena kiinnostunut lentämisestä. Hänen äitinsä vei hänet vuonna 1929 Sydneyyn, jossa tunnettu lentäjä Charles Kingsford Smith tarjosi hänelle mahdollisuuden lentää kanssaan. Hän muutti vuoden 1930 alussa äitinsä kanssa Englantiin, jossa hän suoritti A-lentolupakirjan lontoolaisessa ilmailuseurassa. Hän suunnitteli jo tuolloin lentoa Englannista Australiaan. Rahoittaakseen ansiolentäjän lupakirjansa hän lainasi 500 puntaa uusiseelantilaiselta sotilaslentäjältä, joka aikoi mennä Battenin kanssa naimisiin. Batten sai lupakirjan vuonna 1932. Hän ei maksanut lainaa takaisin.[1][2][3]
Seuraavana vuonna Batten yritti lentää Englannista Australiaan lentokoneella, jonka hän oli saanut rikkaan kauppiaan pojalta. Matka kuitenkin epäonnistui, kun hän joutui hiekkamyrskyyn Irakissa ja kone tuhoutui. Hän ei saanut uutta konetta kauppiaan pojalta, mutta hän sai uudeksi sponsorikseen Castrol-öljy-yhtiön omistajan Charles Wakefieldin. Batten yritti uutta lentoa Wakefieldiltä saamallaan koneella, mutta joutui tekemään pakkolaskun Rooman lähistöllä. Battenin kolmas yritys onnistui vuonna 1934, ja hän saapui Darwiniin vajaassa 15 päivässä rikkoen aiemman nopeusennätyksen yli neljällä päivällä.[1][2][3]
Vuonna 1935 hän lensi Länsi-Afrikasta Brasiliaan. Hän oli ensimmäinen nainen, joka lensi itse Etelä-Atlantin yli. Australian-lento ja Etelä-Atlantin ylitys tekivät hänestä kuuluisan. Hänelle myönnettiin tuolloin Brittiläisen imperiumin ritarikunnan komentajanarvo sekä useita muita palkintoja. Lokakuussa 1936 hän lensi Englannista Uuteen-Seelantiin. Kyseessä oli sekä ensimmäinen yksinlento että ensimmäinen suora lento kyseisellä matkalla. Häntä vastaanottamassa Aucklandissa kuudentuhannen ihmisen väkijoukko.[1][2][3]
Pian tämän lennon jälkeen hän sai hermoromahduksen. Mies, jonka kanssa hän oli aikonut mennä naimisiin kuoli vuonna 1937, ja Batten alkoi vältellä julkisuutta.[2] Hän teki viimeisen pitkänmatkan lentonsa samana vuonna Australiasta Englantiin, tehden nopeusennätyksen tähän suuntaan lennettäessä. Hän muutti Majorcalle ja pysyi vuosia poissa julkisuudesta. Hän kuoli 22. marraskuuta 1982 koiran hyökkäyksestä aiheutuneisiin komplikaatioihin.[1][2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Bargas, Imelda: Jean Batten Biography Uuden-Seelannin kulttuuri- ja perintöministeriö. Viitattu 25.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Story: Batten, Jean Gardner Encyclopedia of New Zealand. 2006. Viitattu 25.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Hull, Michael D.: Daughter of the Skies: Jean Batten Historynet. 2015. Viitattu 25.4.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jean Batten Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||
