Ilmaisku Kiinan lähetystöön Belgradissa
| Ilmaisku Kiinan lähetystöön Belgradissa | |
|---|---|
 Lähetystö vuonna 2009 |
|
| Paikka |
Belgrad, tuolloinen Jugoslavia |
| Kohde | kiistanalainen |
| Ajankohta | 7. toukokuuta 1999 |
| Iskutyyppi | ilmaisku |
| Kuolleita | 3 |
| Haavoittuneita | 20 |
| Epäilty/epäillyt | Yhdysvaltain ilmavoimat |
Ilmaisku Kiinan lähetystöön Belgradissa oli Naton Jugoslavian ilmapommituksien aikana tekemä ilmaisku Kiinan lähetystöön Jugoslavian pääkaupunki Belgradissa 7. toukokuuta 1999. Nato oli aloittanut ilmapommituksen Kosovon sodan takia. Iskun Belgradiin tekivät Yhdysvaltain ilmavoimien B-2 Spirit-pommikoneet.
Lähetystöllä sai surmansa 3 ja haavoittui 20. Yhdysvaltojen selityksen mukaan isku oli vahinko ja se johtui kohteen väärin tunnistamisesta. Oikea kohde oli ollut lähellä sijainnut Jugoslavian huolto- ja hankintaviraston rakennus. Yhdysvallat teki virallisen anteeksipyynnön ja maksoi korvauksia uhreille. Kiinassa isku johti laajoihin mielenosoituksiin ja maiden välisten suhteiden huononemiseen.
Isku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nato oli aloittanut Ilmaiskut Jugoslaviassa maaliskuussa 1999. Virallisen kannan mukaan tarkoitus oli pakottaa Jugoslavia päättämään Kosovon sotaan liittyneet julmuudet. Presidentti Slobodan Miloševićin johtamaa Jugoslaviaa syytettiin veriteoista Kosovon albaaneja vastaan.[1] Kiinan lähetystö Jugoslaviassa sijaitsi pääkaupunki Belgradissa viisikerroksisessa rakennuksessa.[2]
7. toukokuuta 1999 Belgradia lähestyivät Whitemanin lentotukikohdasta Missourista ilmaan nousseet Yhdysvaltain ilmavoimien häiveteknologiaa hyödyntävät B-2 Spirit -pommikoneet. Kiinan lähetystöön osui niiden pudottamat kuusi GBU-31 -täsmäpommia. Surmansa saivat kolme kiinalaista toimittajaa, Shao Yunhuan, Xu Xinghu ja Xun vaimo Zhu Ying.[2] Xu ja Zhou työskentelivät kiinalaiselle kommunistipuolueen lehdelle Guangming Daily. Shao Yunhuan työskenteli Kiinan valtiolliselle uutistoimistolle Xinhua.[1] Lähetystön sotilasattasea Ven Bo Koy haavoittui vaikeasti. Yhteensä haavoittuneita oli 20.[2]
Iskun syy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Iskun syystä tuli kiistojen aihe. Yhdysvaltain viranomaiset selittivät iskun tapahtuneen vahingossa. Sen oikea kohde oli joitakin satojen metrien päässä lähetystöstä sijainnut Jugoslavian huolto- ja hankintaviraston rakennus.[1] Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun eli CIA:n ylitarkastaja Britt Sniderin tekemän selvityksen mukaan keskustiedustelupalvelu oli kohteita tunnistaessaan käyttänyt vanhentuneita kaupunkikarttoja. Luettelo eri kohteista tarkistettiin vielä esimerkiksi sairaalojen, koulujen, kirkkojen tai lähetystöjen varalta. Tarkistuksessa virhettä ei kuitenkaan huomattu.[2] Kiinan lähetystön uutta osoitetta ei tunnettu tarkistukseen käytetyissä tietokannoissa.[1] Yksi työntekijä oli tuntenut kaupungin entuudestaan ja huomasi tehdyn virheen. Hän ilmoitti siitä Yhdysvaltain johtokeskukseen Italian Napolissa, mutta varoitusta ei huomioitu. Hän teki myös toisen varoituksen, mutta tässä vaiheessa koneet olivat jo nousseet kohti kohteitaan.[2]
Iskun syistä on esitetty virallisesta selityksestä poikkeavia versioita. Lokakuussa 1999 brittiläinen The Observer ja tanskalainen Politiken ehdottivat iskun saattaneen olla tahallinen. Lehdet perustuvat kantansa lähteisiin Natossa, joiden mukaan Yhdysvallat uskoi lähetystöä käytetyn Jugoslavian armeijan radiokeskuksena ja se olisi siksi ollut poistettu kiellettyjen iskukohteiden luettelosta. Teorian mukaan kiinalaiset olisivat sallineet toiminnan heidän saatuaan vastineeksi osia Jugoslavian ilmapuolustuksen alasampumasta Yhdysvaltojen F-117 Nighthawk -häivehävittäjästä. Yhdysvaltain ulkoministeri Madeleine Albright ja Kiinan Jugoslavian lähettiläs Pan Zhanlin kiistivät kuitenkin teorian.[1]
Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Yhdysvalloissa keskustiedustelupalvelun johtaja George Tenet erotti yhden sopimustyöntekijän. Kuusi muuta sai muita rangaistuksia. Yhdysvallat teki virallisen anteeksipyynnön ja maksoi surmansa saaneiden tai haavoittuneiden kiinalaisten perheille.[2] Korvauksia uhreille maksettiin kaikkiaan 4,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Kiinan valtio sai erikseen 28 miljoonan dollarin korvauksen.[1]
Isku huononsi joka tapauksessa Kiinan ja Yhdysvaltojen välejä huomattavasti.[2] Kiinassa viralliset tiedotusvälineet esittivät iskun tietoisena kansainvälisen lain loukkauksena. Uutinen sai aikaan Kiinassa epätyypillisen laajoja mielenosoituksia esimerkiksi Yhdysvaltojen Kiinan lähetystöllä Pekingissä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Kevin Ponniah & Lazara Marinkovic: The night the US bombed a Chinese embassy BBC News. BBC. Viitattu 21.9.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g I. C. Smith ja Nigel West: Historical dictionary of Chinese intelligence, s. 69-70. 2. painos. Rowman & Littlefield, 2021. ISBN 9781538130209. (englanniksi)