Ihmissusi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ihmissusi saksalaisessa puupiirroksessa 1722.

Ihmissusi on myyteissä ja kansantaruissa esiintyvä peto: ihminen, joka kykenee muuttumaan sudeksi tai sudenkaltaiseksi olennoksi. Ihmissusi, tai muuksi petoeläimeksi muuttuva ihminen, on esiintynyt myyteissä ja taruissa läpi historian ja ympäri maailmaa.[1]

Ihmissusimyytit eroavat usein toisistaan. Useissa myyteissä ihmissusi on päiväsaikaan ihminen, mutta muuttuu keskiyöllä täydenkuun vaikutuksesta sudeksi. Joissakin tarinoissa ihminen kykenee muuttumaan sudeksi milloin itse haluaa. Kenties tunnetuin tapa muuttua ihmissudeksi tapahtuu toisen ihmissuden pureman kautta, mutta joissakin myyteissä ihmissudeksi saatetaan muuttua esimerkiksi kirouksen seurauksena.[2] Tunnetuin tapa tappaa ihmissusi on ampua sitä hopealuodilla.[2]

Ihmissusi on paljon käytetty aihe kauhun alan populaarikulttuurissa, esimerkiksi sarjakuvissa, televisiosarjoissa ja elokuvissa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset merkinnät ihmissusista on löydetty antiikin kreikkalaisen historioitsijan Herodotoksen teoksista. Herodotos kirjoitti eräässä historianteoksessaan skyyttien uskovan neuri-naapurikansansa muuttuvan kerran vuodessa susiksi. Myöhemmät historioitsijat ovat epäilleet ihmissusitarinan juontuvan pohjoisessa asuneiden neurien käyttämistä turkisvaatteista, jotka olivat antiikin kreikkalaisista omituisia. Roomalaisen kirjailijan Petronius Arbiterin kirjoittamassa romaanissa Satyriconissa ensimmäiseltä vuosisadalta kerrotaan tarina ihmissudesta.[2]

Kuuluisimpia historiallisia ihmissusia ovat olleet Jean Grenier ja Peter Stubbe. Nämä väitetyt ihmissudet on yleensä todettu mielenvikaisiksi. Esimerkiksi lykantropia on mielenterveydellinen häiriö, jota sairastava henkilö kokee joko olevansa eläin tai olevansa muuttumassa eläimeksi, esimerkiksi sudeksi. Sairastava henkilö ei todellisuudessa muutu eläimeksi, mutta saattaa käyttäytyä sen eläimen tavoin, joksi uskoo olevansa muuttumassa tai muuttunut. Sairaus on harvinainen eikä sen syitä vielä ymmärretä hyvin. Sairaudella on saattanut olla vaikutusta ihmissusimyytin syntymiseen.[3][4]

Myytit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siitä, miten ihmissudeksi voi muuttua, on monia myyttejä. Yksi tunnetuimmista tavoista muuttua ihmissudeksi on joutua sellaisen puremaksi tai raapimaksi. Joissakin myyteissä ihmissudeksi saatetaan muuttua esimerkiksi jonkin jumalan tai noidan kostoksi langettaman kirouksen takia. Ihmissudeksi saattaa muuttua myös tehtyään sopimuksen paholaisen kanssa.[2]

Ihmissusi saattaa susimuodossaan olla aivan oikean suden näköinen tai pelkkä sudenkaltainen olento, joka esimerkiksi kävelee kahdella jalalla ja osaa puhua.[2] Ihmismuodossaan ihmissusilla on useita tuntomerkkejä, jotka vaihtelevat myytistä toiseen. Esimerkiksi joissakin myyteissä ihmissuden tunnistaan siitä, että sillä on ihmismuodossaan hyvin tuuheat kulmakarvat, karvaiset kämmenet, erityinen selkärangan mutka ja harvinaisen pitkä etusormi.[2] Se saattaa myös kammota hopeaesineitä.[2] Jouluaattona syntyneiden lapsien on joskus ajateltu muuttuvan ihmissusiksi.[2]

Kertomuksien mukaan sudenhahmoisen ihmissuden voi muuttaa takaisin ihmiseksi kutsumalla sitä ristimänimellä tai tarjoamalla sille ruokaa. Järeämpiä aseita kaivattaessa ihmissuden voi tappaa hopealuodilla tai muilla hopeasta tehdyillä esineillä. Hopealuoti on yksi tunnetuimmista tavoista tappaa ihmissusi. Kuollut ihmissusi muuttuu yleensä takaisin ihmiseksi, mutta joidenkin tarinoiden mukaan se muuttuu kuollessaan vampyyriksi. Joissakin kertomuksissa ihmissusi lakkaa tietyn ajan kuluttua, esimerkiksi kirouksen rauettua, olemasta ihmissusi.[2]

Populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhojen myyttien ja kansantarujen lisäksi ihmissusi on esiintynyt myös modernissa kulttuurissa. Se on nähty esimerkiksi populaarikulttuurissa kuten elokuvissa ja televisiosarjoissa, ja ihmissusimyytistä on kirjoitettu useita kirjoja. Suomalaisista ihmissusitarinoista ehkä tunnetuin on kirjailija ja runoilija Aino Kallaksen vuonna 1928 julkaistu Sudenmorsian. 1600-luvun Hiidenmaalle sijoittuvassa tarinassa virolaisen metsänvartija Priidikin vaimo Aalo muuttuu ihmissudeksi Metsän Hengen, Diabolus Sylvarumin vaikutuksesta. Kirjan pohjalta on tehty myös näytelmä ja ooppera.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Televisiosarjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Videopelejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pekka Kilpinen: Ihmissudet: asiakirjoja ja kertomuksia. 2002. Yliopistopaino. ISBN: 9515705061.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Werewolves - Lycanthropy Mythical Realm. Viitattu 28.5.2009. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i Leena Peltonen: Hurjan inhimillinen peto Aikakone. Viitattu 28.5.2009.
  3. Clinical Lycanthropy werewolves.com. Viitattu 1.6.2009. (englanniksi)
  4. Lykantropia Helsingin Sanomat. Viitattu 1.6.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ihmissusi.