Hanna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee etunimeä. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla Hanna.
Hanna
Nimipäivä  
– suomenkielinen 21. heinäkuuta
– ruotsinkielinen 21. heinäkuuta
– ortodoksinen 3. helmikuuta
Muunnelmia Hanne, Hanni, Hannele
Vastineita eri kielissä Hannah
Nimen alkuperä Hannah

Hanna on monissa maissa yleinen naisen etunimi. Se on muunnelma heprealaisesta nimestä Hannah, joka tarkoittaa armoa. Vanhassa testamentissa Hanna on profeetta Samuelin äiti[1], ja Uudessa testamentissa esiintyy Hanna-niminen naisprofeetta.[2] Lisäksi se voidaan mieltää Johannan lyhentymäksi.[3]

Suomessa sekä suomen- että ruotsinkielisessä kalenterissa Hannan nimipäivä on ollut 21. heinäkuuta vuodesta 1950 asti. Samana päivänä on myös Johannan, Jennin, Jennan, Jonnan, Hannelen, Hannen ja Joannan nimipäivä. Ortodoksisessa kalenterissa naisprofeetta Hannan muistopäivä, ja näin ollen myös Hannan nimipäivä, on 3. helmikuuta.

Hanna on kuulunut suosittuihin nimiin vuosina 1890–1910 ja uudestaan se nousi suosikiksi 1980-luvulla. Vuonna 1984 se oli 11:nneksi yleisin alle 15-vuotiaiden tyttöjen nimistä. Pari vuotta myöhemmin se oli 4:nneksi yleisin. Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Hanna-nimisiä suomalaisia on ollut vuoden 2021 loppuun mennessä kaikkiaan 33 514 naista ja alle 31 miestä.[4]

Tunnettuja Hannoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Listan henkilöt ovat suomalaisia, ellei toisin mainita.

Kuvitteellisia Hannoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kustaa Vilkuna: Etunimet. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1990. ISBN 951-1-11370-4.
  • Kustaa Vilkuna, Marketta Huitu, Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: ”Etunimet: Hanna”, Joka kodin suuri nimikirja. Suuri suomalainen kirjakerho, 1986. ISBN 951-643-476-2.
  • Minna Saarelma: Nimi lapselle. Minerva, 2007. ISBN 978-952-4-92024-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1. Sam. 1:19–20
  2. Luuk. 2:36–38
  3. Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna: ”Hanna”, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki: Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7143-2.
  4. Nimipalvelu Digi ja väestötietovirasto. Viitattu 25.12.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]