HMS Chelsea

Wikipedia
Ohjattu sivulta HMS Chelsea (I35)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
HMS Chelsea
HMS Chelsea n. 1942 Thamesilla
HMS Chelsea n. 1942 Thamesilla
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Bath Iron Works, Yhdysvallat
Kölinlasku 5. marraskuuta 1918
Laskettu vesille 24. heinäkuuta 1919
Palveluskäyttöön 9. syyskuuta 1940
Palveluskäytöstä Kanadan laivastossa marraskuusta 1942-26. joulukuuta 1943
Neuvostoliiton laivastolle 16. heinäkuuta 1944 nimellä Derzkiy
palautettu 23. kesäkuuta 1949 romutettavaksi
Tekniset tiedot
Uppouma 1090 t
Pituus 95,83 m
Leveys 9,65 m
Syväys 2,64 m
Nopeus 35 solmua (65 km/h)
Miehistöä 100
Aseistus 4 x 4"/L50 tykkiä
12 x 21" (533 mm) torpedoputkea

HMS Chelsea (viirinumero I35) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston Town-luokan hävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa. Alus oli alun perin Yhdysvaltain laivaston Wickes-luokan hävittäjä USS Crowninshield, joka luovutettiin 9. syyskuuta 1940 Halifaxissa laivoja tukikohdista -sopimuksen nojalla Kuninkaalliselle laivastolle. Alus oli lainassa Kanadan laivastolla marraskuusta 1942 joulukuuhun 1943, ja sen jälkeen se luovutettiin 1944 Derzkiksi nimettynä Neuvostoliiton laivastolle, joka palautti sen kesällä 1949 romutettavaksi Britteinsaarille.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Wickes-luokka

Yhdysvaltain laivasto tilasi aluksen Bathista Mainesta Bath Iron Worksiltä. Alus laskettiin vesille 24. heinäkuuta 1919 kumminaan Benjamin Williams Crowninshieldin jälkeläinen neiti E. C. Davis. Alus otettiin palvelukseen pari viikkoa myöhemmin 6. elokuuta ensimmäisenä päällikkönään R. E. Sampson.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasta palvelukseen otettu Crowninshiel liitettiin Atlantin laivastoon. Se risteili pitkin Atlantin rannikkoa ja Karibianmerta. Alus osallistui vuonna 1921 laivaston sotaharjoitukseen Panamassa ja Kuubassa. Harjoituksen aikana alus kuljetti laivastoministeri Danielsin Key Westistä Guantanamonlahdelle seuraamaan harjoituksia. Aluksen miehistö supistettiin puoleen 14. marraskuuta 1921, kunnes se siirrettiin reserviin Philadelphiassa 7. heinäkuuta 1922.[1]

Alus palautettiin palvelukseen 12. toukokuuta 1930 ja se saapui San Diegoon 4. huhtikuuta 1931 liittyäkseen taistelulaivaosastoon engl. Battle Force. Alus osallistui laivaston pääsotaharjoituksiin ja muihin harjoituksiin Yhdysvaltain länsirannikolla, Havaijilla sekä Karibianmerellä. Se osallistui myös laivaston reservin koulutuspurjehduksiin Kanadan ja Alaskan satamiin. Alus oli kiertävässä reservissä (engl. Rotating Reserve) 30. lokakuuta - 17. joulukuuta 1934. Alus osallistui presidentin laivastokatselmukseen San Diegossa 30. lokakuuta - 2. marraskuuta 1935 sekä San Franciscon lahden sillan avajaisissa marraskuussa 1936. Alus poistettiin palveluksesta San Diegossa 8. huhtikuuta 1937.[1]

Crowninshiel palautettiin 30. syyskuuta 1939 palvelukseen ja se lähti Mare Islandille 24. marraskuuta. Alus saapui 10. joulukuuta Guantanamonlahteen aloittaen puolueettomuuden valvonnan Karibianmerellä ja Meksikonlahdella. Alus poistettiin palveluksesta 9. syyskuuta 1940 Halifaxissa Nova Scotiassa ja se luovutettiin Britannian kuninkaalliselle laivastolle osana tukikohtia hävittäjistä -sopimusta.[1]

Britannian laivastossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luovutettu Yhdysvaltain laivaston USS Crowninshield otettiin Kuninkaallisen laivaston palvelukseen 8. syyskuuta 1940 Halifaxissa nimettynä HMS Crowninshieldiksi. Alus aloitti matkansa St. John’sin kautta Devonportiin, minne se saapui 28. syyskuuta. Matkan aikana, 10. syyskuuta alus nimettiin HMS Chelseaksi. Devonportissa alus siirrettiin saattajaksi tarvittavia muutostöitä varten telakalle, josta se palasi lokakuussa.[2]

Alus aloitti 12. lokakuuta palveluksensa läntisen reitin alaisuudessa suojaten Atlantin saattueita. Se siirrettiin 4. marraskuuta Liverpoolissa telakalle, jonka aikana se määrättiin 6. Saattajaryhmään. Alus palasi palvelukseen 6. joulukuuta uudessa ryhmässään, jonka muut alukset olivat HMS Broke, HMS Columbine, HMS Camellia, HMS Pimpernel ja HMCS Barrie.[2]

Tammikuusta elokuuhun 1941 alus suojasi ryhmän mukana Britteinsaarten ja Gibraltarin välisiä saattueita. Alus kolaroi syyskuussa hävittäjä USS Canningin kanssa ja sai vaurioita, jotka piti korjata telakalla, josta palattuaan alus jatkoi palvelustaan ryhmän mukana, kunnes se kolaroi 1. marraskuuta uudelleen USS Canningin kanssa. Alus kolaroi kolmannen kerran 16. marraskuuta, jolloin se kärsi pahoja vaurioita.[2]

Chelsea palasi telakalta joulukuussa saattueiden suojaksi. Seuraavien kuukausien aikana se suojasi muun muassa saattueita ONS50, SC61, ON57 ja HX170. Alus pelasti 5. helmikuuta 1942 Islannin eteläpuolella Saksan laivaston sukellusveneen U-136 torpedoiman korvetti HMS Arbutuksen eloonjääneet. Chelsea siirrettiin Lontoossa telakalle huollettavaksi ja huoltotöiden aikana se määrättiin siirrettäväksi Kanadan laivastolle.[2]

HMCS Chelsea[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus palasi heinäkuussa telakalta ja aloitti kouluttautumisen. Se matkasi elokuussa St. John’siin liittyäkseen läntisen Atlantin saattajaosastoon, johon se liittyi syyskuussa aloittaen saattueiden suojaamisen.[2]

HMCS Chelsea määrättiin marraskuussa 1943 palaamaan Britteinsaarille, missä se poistettaisiin palveluksesta sekä siirrettäisiin reserviin. Alus aloitti 15. joulukuuta matkansa, jonka aikana se poikkesi Azoreille.[2]

Tammikuussa 1944 alus poistettiin palveluksesta ja siirrettiin reserviin. Helmikuussa alus määrättiin siirrettäväksi huollettuna Neuvostoliiton laivastolle. Se siirrettiin 14. helmikuuta Palmersin telakalle Newcastlessa, mistä se palasi 6. maaliskuuta.[2]

Dzerki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus siirrettiin 3. toukokuuta Newcastlessa telakalle tarkastusta varten. Kesäkuussa Neuvostoliitosta saapunut miehistö vastaanotti uuden aluksensa. Alus siirrettiin virallisesti 16. heinäkuuta Neuvostoliiton laivastolle nimettynä Dzerkiksi.[2]

Alus siirtyi elokuussa Loch Eween liittyäkseen muihin Neuvostoliitolle siirrettäviin aluksiin, joita olivat taistelulaiva HMS Royal Sovereign ja 12 Yhdysvaltain laivaston PT-venettä. Osasto lähti 17. elokuuta Loch Ewestä saattueen JW59 mukana Kuolan niemimaalle, mihin se saapui 24. elokuuta liittyen Neuvostoliiton pohjoiseen laivastoon.[2]

Dzerki palveli pohjoisessa laivastossa, kunnes 24. kesäkuuta 1949 palautettiin kuninkaalliselle laivastolle Rosythissa. Samalla aluksen nimi palautettiin HMS Chelseaksi. Alus sijoitettiin välittömästi poistolistalle ja se myytiin 12. heinäkuuta BISCOlle. Alus saapui 29. heinäkuuta hinattuna P&W McLellanin telakalle Bo’nessiin romutettavaksi.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hague, Arnold: Destroyers for Great Britain - A History of the 50 Town Class Ships Transferred from the United States to Great Britain in 1940. Annapolis, MAryland: Naval Institute Press, 1990. ISBN 0-87021-782-8. (englanniksi)
  • Whitley M J: Destroyers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]