HMS Broadsword

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston tyypin 22 fregatista. HMS Broadsword oli myös Weapon-luokan hävittäjä.
HMS Broadsword
HMS Broadsword Tampa Bayssä 1994
HMS Broadsword Tampa Bayssä 1994
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Yarrow Shipbuilders, Glasgow
Kölinlasku 7. helmikuuta 1975
Laskettu vesille 12. toukokuuta 1976
Palveluskäyttöön 3. toukokuuta 1979
Palveluskäytöstä 31. maaliskuuta 1995
Tekniset tiedot
Uppouma 4 800 t
Pituus 146,5 m
Leveys 14,8 m
Syväys 6,4 m
Koneteho 40 MW + 7,2 MW
Nopeus 30/18 solmua
Miehistöä 273
Aseistus 2 x 6 säiliöistä GWS25 Sea Wolf -ilmatorjuntaohjusten laukaisualustaa
4 x Exocet-merimaaliohjusten laukaisualustaa
2 x kaksiputkista 30 mm ilmatorjuntatykkiä
2 x 20 mm GAM-BO1 -tykkiä
4 x 7,62 mm GPMG -konekivääriä
2 x Westland Lynx Mk.8 -helikopteria

HMS Broadsword (viirinumero F88) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston tyypin 22 -fregatti. Alus oli ensimmäinen palvelukseen otettu tyypin 22 -fregatti ja siten luokkaa kutsutaan monissa lähteissä Broadsword-luokaksi.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tyyppi 22 -fregatti

Alus tilattiin 8. helmikuuta 1974 Yarrow Shipbuilders Limitediltä Glasgowista ja se valmistui telakalta 24. tammikuuta 1979. Se piti siirtää laivastolle tammikuussa, mutta aluksella ilmenneiden ongelmien korjaaminen viivästytti luovutusta. Alukselle ei ollut asennettu torpedoputkia, jotka asennettiin vasta 1982 Falklandin sodan päätyttyä.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Broadsword saapui 21. helmikuuta Plymouthiin, jossa se siirrettiin telakan vastuulta laivastolle. Alus otettiin palveluskäyttöön 3. toukokuuta 1979 Plymouthissa ensimmäisenä päällikkönään A. Norman. Alus liitettiin 4. fregattilaivueeseen toisen viirikönjohtajana. Tämän merkkinä aluksen savuhormeihin maalattiin mustat raidat ja musta numero neljä. Aluksen ensimmäinen palvelusvuosi kului erilaisissa testeissä ja koeajoissa, koska se oli uuden luokan ensimmäinen käyttöönotettu alus. Alus kuitenkin vieraili testien välillä muun muassa Gibraltarilla ja Lissabonissa.[2]

HMS Broadsword osallistui elokuussa 1980 myrskyn runtelemien Fastnet purjehduskilpailuun osallistuneiden veneiden avustamiseen ja uponneiden veneiden miehistöjen pelastamiseen. Alus toimi pelastustoimissa komentoaluksena, missä tehtävässä samalla testattiin sen komentojärjestelmiä. Se siirrettiin paluun jälkeen Devonportiin yhdentoista vuorokauden huoltoon Sea Wolf -ohjusten testaamisen valmisteluna.[2]

HMS Broadsword laukaisi kaksi Sea Wolf -ohjusta Walesin rannikolla Aberporthin ampuma-alueella, minkä jälkeen se purjehti Gibraltarille. Matkan aikana se purjehti ensimmäisen kerran sisaraluksensa HMS Battleaxen kanssa. Alus oli syyskuusta alkaen Länsi-Intiassa tekemässä lisää ohjustenlaukaisuja täydentääkseen asejärjestelmän käyttöönottotestit. Yhdysvaltain laivasto osallistui testaukseen ja ne suoritettiin Yhdysvaltain laivaston koeampuma-asemalla Puerto Ricossa. Testien päätyttyä lokakuussa alus vieraili useissa Karibian meren kohteissa ennen paluutaan Englantiin vuoden lopulla.[2]

Kuninkaallisen laivaston hävittäjien ja fregattien organisaatiomuutoksen seurauksena HMS Broadswordista tuli vuoden 1980 lopulla Tyypin 22 -fregateista muodostetun 2. fregattilaivueen johtoalus. Tehtävän muutoksen seurauksena savuhormin raidan tilalle tuli hormin yläosan peittävä musta maalaus ja musta numero 2 kummallekin puolelle hormia.[2]

HMS Broadsword oli pääosan vuotta 1981 kotivesillä ja itäisellä Atlantilla. Se osallistui erilaisiin harjoituksiin, joista tärkein oli vuotuinen Ocean Safari. Alus vietti joulun kotisatamassa, minkä jälkeen se jatkoi koulutuspurjehduksia. Alus purjehti 17. maaliskuuta 1982 Gibraltarille, minkä piti olla alku uudelle pitkälle ulkomaankomennukselle. Purjehduksen aikana oli tarkoitus vierailla Välimeren satamissa, purjehtia Suezin kanavan kautta Intian valtamerelle ja vierailla muun muassa Intiassa ja Singaporessa.[2]

Argentiinan hyökättyä Falklandin saarille Broadsword sai määräyksen keskeyttää koulutuspurjehduksensa ja liittyä etelään matkaavaan taisteluosastoon.[2]

Falklandin sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Broadswordin aloitti 8. huhtikuuta purjehduksensa Gibraltarilta yhdessä HMS Yarmouthin kanssa liittyäkseen Etelä-Atlantille purjehtivaan osastoon[3]. Aluksella oli mukanaan kaksi MC600 ydinlatauksella varustettua syvyyspommia, jotka oli mahdollista asentaa Lynx-helikopteriin[4]. Aluksen tehtävänä oli olla lentotukialus HMS Hermeksen lähisuojana.[2]

Alus suojasi 7. toukokuuta hävittäjä HMS Coventryä aluksen yrittäessä estää Port Stanleyn lentotukikohdan käyttöä sekä mahdollisesti suorittaessa tykistöammuntoja maamaaleihin. Varhain yhdeksännen päivän aamuna alukset havaitsivat lähestyvän Hercules C-130 koneen, mutta se oli liian kaukana. Myöhemmin samana päivnä havaitiin toinen C-130, joka yritettiin tuhota laukaisemalla ohjus. Ohjus ei kuitenkaan osunut kohteeseen. Myöhemmin kuitenkin havaittiin kahden Argentiinan ilmavoimien Skyhawkin törmäävän toisiinsa yrittäessään väistää lähestyvää Sea Dart -ohjusta.[5]

HMS Broadsword suojasi 14. toukokuuta yhdessä HMS Glamorganin kanssa HMS Hermestä, kun siirrettiin Pebble saarelle 45 SAS:n sotilasta ja tykistön tulenjohtue. Osaston tarkoituksena oli tuhota saaren lentokenttä, jota käyttivät muun muassa Argentiinan ilmavoimien Pucara rynnäkkökoneet. Osasto tuhosi laivatykistön tukemana 6 Pucaraa, neljä Mentoria ja yhden Skyvanin kentälle.[6]

HMS Broadsword suojasi 21. toukokuuta San Carloksen maihinnousun alkaessa viiden LSL-aluksen ja Europic Ferryn muodostamaa osastoa. Alus joutui maihinnousun aikana neljän Daggerin ilmahyökkäyksen kohteeksi. Alukseen osui 29 kappaletta 30 millimetrin kranaatteja, jonka seurauksena kahdeksan miehistönjäsentä haavoittui ja molemmat aluksella olleet Lynx-helikopterit vaurioituivat. Hieman myöhemmin olleen myöhemmän rynnäkön torjuivat HMS Broadswordilta laukaistut Sea Wolf -ohjukset. Kolmannen hyökkäyksen aikana alus kärsi jälleen kannelle osuneesta tykkitulessa henkilövahinkoja ennen kuin kaksi paikalle saapunutta Harrieria ampuivat kolme lähestyvää Daggeria alas.[7]

Alus partioi 22. toukokuuta yhdessä HMS Coventryn kanssa 50 mailia länteen Falklandin salmen pohjoispäästä. Alusten tehtävänä oli estää Argentiinan ilmavoimien pääsy maihinnousualueelle.[8]

Alus suojasi 23. toukokuuta yhdessä HMS Plymouthin, HMS Yarmouthin ja HMS Antelopen kanssa San Carloksen lahden suuta ja San Carloksen satamaa[9].

Alus oli 25. toukokuuta yhdessä HMS Coventryn kanssa suorittamassa ohjusansaa, kun siihen osui Argentiinan ilmavoimien Skyhawkin pudottama pommi. Pommi ei räjähtänyt, mutta se läpäisi aluksen helikopterikannen. Samassa hyökkäyksessä HMS Coventryyn osui kolme pommia, jotka tuhosivat aluksen. HMS Broadsword pelasti 170 henkeä uppoavasta aluksesta[10].

Sotatoimien päätyttyä alus määrättiin palaamaan Englantiin yhdessä HMS Hermeksen kanssa. Se saapui 23. heinäkuuta 1982 Devonportiin, jossa sen taisteluissa saamat vauriot pikaisesti korjattiin. Aluksen päällikkö palkittiin DSO:lla (engl. Distinguished Service Order) taisteluiden johtamisesta ja merijalkaväen kersantti William Leslie lentueen johtaja M. J. Tupper palkittiin DSM:llä (engl. Distinguished Service Medal).[11]

Loppupalvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Battlesword oli telakalla korjattavana kuusi viikkoa, mistä se palvelukseen palattuaan siirtyi Amerikan itärannikolle suorittamaan koeammuntoja torpedoilla vasta asennetuilla STWS-2 järjestelmillä. Koeammuntojen ohessa alus vieraili useissa Yhdysvaltain rannikkokaupungeissa sekä Montrealissa Kanadassa. Falklandin sotaan osallistunut alus oli suosittu vierailukohde kaikkialla missä se vieraili. Baltimoren vierailun aikana aluksen päällikkö Canning luovutti tehtävät seuraajalleen R. McQueenille, josta samalla tuli 2. Fregattilaivueen komentaja.[11]

HMS Broadsword palasi 3. joulukuuta Devonportiin. Alus pysyi kotivesillä aina huhtikuuhun 1983 saakka, jolloin se aloitti purjehduksen Etelä-Atlantille yhdessä HMS Brilliantin ja HMS Falmouthin sekä hävittäjien HMS Birminghamin ja HMS Southamptonin kanssa. Osasto palasi Englantiin 21. syyskuuta. Se teki Itämeren purjehduksen vielä vuoden lopulla.[11]

Alus poistettiin palveluksesta 31. maaliskuuta 1995.

Aluksen päälliköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • A. Norman 1979 -
  • William Canning Falklandin sodan aikana - 1982
  • R. McQueen 1982 - 16. maaliskuuta 1985
  • G. W. R. Biggs 16. maaliskuuta 1985 -

Greenhalgh[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus myytiin 30. kesäkuuta 2003 Brasilialle, joka nimesi sen Greenhalghiksi.

Greenhalgh (F-46)


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)
  • Marriott, Leo: Modern Combat Ships 4 Type 22. Lontoo, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1593-7. (englanniksi)
  • Marriott, Leo: Royal Navy Frigates 1945-1983. Lontoo, Englanti: Ian Allan Ltd, 1983. ISBN 0-7110-1322-5. (englanniksi)
  • Freedman, Sir Lawrence: The Official History of the Falklands Campaign, Vol II War and Diplomacy. Lontoo, Englanti: Routledge, 2006. ISBN 0-7146-5207-5. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Marriott, Leo: Modern Combat Ships 4: Type 22 s 102-103
  2. a b c d e f g Marriott, Leo: Modern Combat Ships 4: Type 22 s 102
  3. Freedman, Sir Lawrence s. 50
  4. Freedman, Sir Lawrence s. 57
  5. Freedman, Sir Lawrence s. 421-422
  6. Freedman, Sir Lawrence s. 431
  7. Freedman, Sir Lawrence s. 464-466
  8. Freedman, Sir Lawrence s. 472-473
  9. Freedman, Sir Lawrence s. 475
  10. Freedman, Sir Lawrence s. 481
  11. a b c Marriott, Leo: Modern Combat Ships 4: Type 22 s 104