HMS Beaver (F93)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo tyypin 22 fregatista. Muita samannimisiä aluksia, katso HMS Beaver
HMS Beaver
HMS Beaver
HMS Beaver
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Yarrow Shipbuilders
Kölinlasku 20. kesäkuuta 1980
Laskettu vesille 8. toukokuuta 1982
Palveluskäyttöön 13. joulukuuta 1984
Palveluskäytöstä palveluksesta 1. toukokuuta 1999
myyty romutettavaksi 21. helmikuuta 2001
Tekniset tiedot
Uppouma 5 300 t
Pituus 148,1 m
Leveys 14,8 m
Syväys 6,4 m
Koneteho 2 x Rolls Royce Olympus TM3B kaasuturbiinia 40 MW
Risteilymoottorit: 2 x Rolls Royce Tyne RM1C kaasuturbiinia 7,2 MW
Nopeus 30/18 solmua
Miehistöä 250
Aseistus 2 x 6 säiliöistä GWS25 Sea Wolf -ilmatorjuntaohjusta
4 x Exocet-merimaaliohjuksen laukaisualustaa
2 x kaksiputkista 30 mm ilmatorjuntatykkiä
2 x 20 mm GAM-BO1 -tykkiä
4 x 7,62 mm GPMG -konekivääriä
2 x Lynx Mk.8 -helikopteria

HMS Beaver (viirinumero F93) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston tyypin 22 -fregatti.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tyyppi 22 -fregatti

Alus tilattiin Yarrow Shipbuildersilta luokan toisessa tilauserässä. Sen köli laskettiin 20. kesäkuuta 1980 ja alus laskettiin vesille 8. toukokuuta 1982. Alus aloitti maaliskuussa 1984 valmistajan koeajot ja se luovutettiin Portsmouthissa laivastolle 18. heinäkuuta ensimmäisenä päällikkönään J. Lang. Alus liitettiin vastaanottotestien ajaksi 2. fregattilaivueeseen, mitkä saatiin päätökseen 13. joulukuuta 1984 aluksen saapuessa Gibraltarille.Se siirrettiin telakalle koeajoissa havaittujen puutteiden korjaamiseksi ja alus samalla valmisteltiin virallista palvelukseenottoa varten. Alus otettiin palvelukseen 13. joulukuuta 1984 Devonportissa.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelukseenoton jälkeen alus jatkoi koeajoja muun muassa Spitheadissä, jossa aluksen lähistöllä räjäytettiin neljä vedenalaista pommia. Räjähdyksillä testattiin eri järjestelmien sietokykyä. Erilaiset kokeet jatkuivat sekä koulutus jatkuivat aluksen osallistuessa heinäkuussa Portlandissa ja elokuussa Plymouthissa vietettyihin laivastopäiviin.[2]

Alus osallistui ensimmäiseen sotahrjoitukseen Autumn Train 85:een itäisellä Atlantilla lokakuussa yhdessä lentotukialusten HMS Invinciblen ja HMS Illustriousin sekä hävittäjien ja fregattien kanssa.[2]

Vuoden 1986 alussa HMS Beaver liitettiin perustettavaan 9. fregattilaivueeseen lippulaivaksi, jolloin sen päälliköstä Langista tuli myös laivueenkomentaja. Aluksen piti osallistua Global 86 -harjoitukseen Tyynellä ja Intian valtamerellä, minkä piti alkaa huhtikuussa ja päättyä vuoden lopulla. Alus lähti huhtikuussa HMS Illustriousin, hävittäjä HMS Manchesterin ja fregatti HMS Amazonin sekä niiden tukena olleiden RFA Olemdan, RFA Fort Grangen ja RFA Bayleafin kanssa matkaan. Vain kaksi vuorokautta myöhemmin harjoitus peruutettiin lentotukialuksen palatessa tulipalon aiheuttamien vaurioiden vuoksi Portsmouthiin.[2]

Osasto lähti 14. huhtikuuta uudelleen matkaan HMS Beaverin toimiessa kontra-amiraali Robin Hoggin lippulaivana. Osasto vieraili Venezuelassa ennen Panaman kanavan läpäisyä. Osasto jakaantui kahtia ja HMS Beaver vieraili Acapulcossa ja San Diegossa loppujen matkatessa Vancouveriin. Osasto kokoontui RIMPAC 86 -harjoitukseen, johon osallistui runsaasti aluksia muun muassa Yhdysvalloista ja Japanista.[2]

Harjoituksen jälkeen osasto lepäsi Havaijilla, jossa HMS Beaver erkani muusta osastosta vieraillen Pusanissa Etelä-Koreassa. Muu osasto vieraili saman aikaisesti Shanghaissa. Heinäkuun lopulla osasto kokoontui Hong Kongissa ennen elokuista vierailua Singaporeen, jossa osasto kohtasi HMS Illustriousin.[3]


Alus poistettiin palveluksesta 1. toukokuuta 1999 ja se myytiin romutettavaksi 21. helmikuuta 2001.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)
  • Marriott, Leo: Modern Combat Ships 4 Type 22. Lontoo, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1593-7. (englanniksi)
  • Marriott, Leo: Royal Navy Frigates 1945-1983. Lontoo, Englanti: Ian Allan Ltd, 1983. ISBN 0-7110-1322-5. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Marriott, Leo 1986 s. 103 ja 110
  2. a b c d Marriott, Leo 1986 s. 110
  3. Marriott, Leo 1986 s. 110-111