HMS Brilliant (F90)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo tyypin 22 fregatista. Muita samannimisiä aluksia, katso HMS Brilliant.
HMS Brilliant
HMS Brilliant vuonna 1985
HMS Brilliant vuonna 1985
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Yarrow Shipbuilders, Scotstoun, Skotlanti
Kölinlasku 25. maaliskuuta 1977
Laskettu vesille 15. joulukuuta 1978
Palveluskäyttöön 15. toukokuuta 1981
Palveluskäytöstä 1996
myyty Brasilialle 31. elokuuta 1996 Dodsworth
Tekniset tiedot
Uppouma 4 000 t (standard)
4500 t (maks.)
Pituus 131,2 m
Leveys 14,78 m
Syväys 4,35 m (standard)
6,1 m (maks.)
Koneteho 2 Rolls Royce Olympus TM3B kaasuturbiinia 40 MW
2 Rolls Royce Tyne RM1A kaasuturbiinia 7,2 MW
COGOG asennuksena
Nopeus 30 solmua pääkoneilla
18 solmua risteilykoneilla
Miehistöä 235
Aseistus 2 6-säiliöistä GWS25 Sea Wolf ilmatorjuntaohjusta
4 GWS50 Exocet merimaaliohjuksen laukaisualustaa
2 yksiputkista 40 mm Bofors ilmatorjuntatykkiä Mk.9 asennuksena
2 20 mm GAM-BO1 tykkiä
4 7,62 mm GPMG konekivääriä
2 Lynx Mk.8 helikopteria

HMS Brilliant (viirinumero F90) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston tyypin 22 -fregatti. Alus tilattiin syyskuussa 1975.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Brilliant liitettiin palvelukseen otettaessa 2. fregattilaivueeseen, jossa se vietti ensimmäisen vuoden lähinnä koeajoissa sekä miehistön koulutuksessa Portlandissa . Alus oli huollettavana vuoden 1982 alussa.Palvelukseen palattuaan se jatkoi koulutusta Pohjanmerellä operatiivisen valmiuden aikaan saamiseksi, jonka jälkeen alus osallistui Springtrain harjoitukseen itäisellä Atlantilla ennen saapumistaan Gibraltarille maaliskuussa. Se lähti 28. maaliskuuta Gibraltarilta päällikkönsä John Cowardsin alaisuudessa Falklandin sotaan muodostettaessa Etelä-Atlantille lähtevää laivasto-osastoa.[1]

Alus saapui 10. huhtikuuta Ascensionille, josta se jatkoi matkaansa neljä päivää myöhemmin etujoukkona HMS Sheffieldin, HMS Glasgowin, HMS Coventryn ja HMS Arrowin kanssa. HMS Brilliant erkani 22. huhtikuuta osastosta suunnaten Etelä-Georgiaan, jossa sen piti kohdata HMS Antrim, HMS Plymouth ja HMS Endurance. Osaston oli tarkoitus vallata takaisin Etelä-Georgia. Aluksen molemmat Lynx helikopterit osallistuivat 25. huhtikuuta tuloksetta hyökkäykseen Argentiinan laivaston sukellusvenettä ARA Santa Fetä vastaan. Seuraavana päivänä alus tuki maihinnousua Etelä-Georgiaan.[1]

Valtauksen päätyttyä alus palasi laivaston pääosan luo, jossa sen päätehtävänä oli suojata lentotukialus HMS Invincibleä Sea Wolf -ohjuksin. Sen lisäksi alus teki lukuisia erityistehtäviä kuten sukellusveneentorjuntaa ja saattuetehtäviä. HMS Brilliant oli 12. toukokuuta suojaamassa maajoukkoja tukemaan matkannutta HMS Glasgowia lähellä rannikkoa, kun alukset joutuivat kolmen eri A-4 Skyhawk rynnäkkökoneparven maaliksi. Ensimmäinen neljän koneen parvi valitsi maaliksi HMS Brilliantin, jonka Sea Wolf -ohjukset pudottivat kaksi hyökkääjistä ja kolmannen ilmoitettiin pudonneen mereen. Toineen aalto ei vienyt hyökkäystään loppuun ja kolmannen aallon koneet hyökkäsivät kohden HMS Glasgowia, johon osui yksi räjähtämättä jäänyt rungon läpäissyt pommi. Ohjukset olivat ensimmäiset sotatilanteessa laukaistut.[2]

Tapahtuman jälkeen alus partioi HMS Alacrityn kanssa Falklandin salmessa estettäessä argentiinalaisten joukkojen siirrot. HMS Brilliant palasi pääosastoon 19. toukokuuta valmistautuakseen suunniteltuun San Carloksen maihinnousuun. Se joutui kuitenkin jo paluupäivänään pelastamaan veteen pudonnutta SAS joukkoja kuljettanutta Sea King -helikopteria. Alus pelasti kahdeksan elossa olevaa, mutta 21 muuta oli saanut surmansa. 21. toukokuuta alkaneessa maihinnousussa aluksen tehtävänä oli suojata aluetta ilmahyökkäyksiltä. Se joutui jo ensimmäisenä päivänä ilmahyökkäyksen maaliksi, jolloin se kärsi pieniä vaurioita tykkitulessa ja kolme sen miehistönjäsentä haavoittui lievästi sekä osa asejärjestelmistä oli hetken toimintakyvyttömiä. Se valtasi 23. toukokuuta HMS Yarmouthin kanssa Argentiinan laivaston huoltolaivan ARA Monsunenin.[3]

HMS Brilliant oli 25. toukokuuta lentotukialusosaston kanssa rannikon edustalla, kun MV Atlantic Conveyoriin osui Exocet-ohjus. Alus pelasti kahdeksan merimailin päässä palaneelta alukselta 24 eloonjäänyttä. Siirrettyään pelastetut sairaalalaivaan alus palasi suojaamaan lentotukialusosastoa, missä tehtävässä se oli aina 5. kesäkuuta saattuetehtäviin siirtonsa saakka. Sodan viimeiset päivät alus suojasi saarten koillispuolella St. Edmundia, Contender Bezantia ja Europic Ferryä, joille oli kuormattu Chinook-kuljetushelikoptereita korvaamaan Atlantic Conveyorilla tuhoutununeet.[3]

Alus lähti 23. kesäkuuta kohti Britteinsaaria ja se saapui 13. heinäkuuta Devonportiin oltuaan 107 päivää merellä. Alus oli siten ensimmäisiä brittialuksia, jotka olivat viettäneet merellä yhtäjaksoisesti yli 100 päivää sitten toisen maailmansodan.[4] Alus poistettiin palveluksesta 1996.

Dodsworth[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus myytiin 31. elokuuta 1996 Brasilialle, joka nimesi sen Dodsworthiksi.

Dodsworth


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)
  • Marriott, Leo: Modern Combat Ships 4 Type 22. Lontoo, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1593-7. (englanniksi)
  • Marriott, Leo: Royal Navy Frigates 1945-1983. Lontoo, Englanti: Ian Allan Ltd, 1983. ISBN 0-7110-1322-5. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Marriott, Leo s. 106
  2. Marriott, Leo s. 106-107
  3. a b Marriott, Leo s. 107
  4. Marriott, Leo s. 108