Girona

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Girona
(Gerona)
Gironan näkymää
Gironan näkymää
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Gironan sijainti
Gironan sijainti
Valtio Espanja
Itsehallintoalue Katalonia
Maakunta Girona
Comarca Gironés
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 39,1 km²
Väkiluku (2012) 97 198
 – Tiheys 2 486 as./km²

Girona (esp. Gerona) on Gironan maakunnan pääkaupunki Kataloniassa, Espanjassa. Se sijaitsee noin 100 kilometriä Katalonian pääkaupungista Barcelonasta koilliseen.[1]

Girona on tärkeä kaupan ja varsinkin kulttuurin keskus. Sen historia roomalaisine, arabialaisine, juutalaisine ja kristillisine vaikutteineen on hyvin esillä myös kaupungin nykypäivässä, erityisesti sen arkkitehtuurissa.

Kaupungille tunnusomaista on sen vanhan kaupungin muuri, sekä kaupungin läpi virtaavan Onyar-joen (espanjaksi Oñar) varrella kohoavat pastellinväriset, 1800-luvulla rakennetut asuintalot. Talot rakennettiin korvaamaan vuonna 1809 tuhoutuneita muurin osia.

Suuri osa kaupungin Rooman vallan ajalta peräisin olevasta muurista on kuitenkin säilynyt, ja se alkaa kaupungin pohjoisosasta, jossa vieläkin ovat nähtävissä suuret Rooman vallan aikaiset kivet, jotka aikanaan toimivat merkkipaaluina Via Augustan reitillä, joka yhdisti kaksi Rooman valtakunnan tärkeintä kaupunkia, Tarragonan (lat. Tarraco) ja Rooman.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Girona on historiansa aikana kokenut 34 eri taistelua, mistä syystä se saikin aikanaan lempinimekseen La Ciudad de los Sitios, Piiritysten kaupunki.

Girona on jo 300-luvulta lähtien ollut merkittävä kaupunki Kataloniassa. Jo noista ajoista lähtien kaupunki on ollut myös kreivikunta ja hiippakunta.

Rooman vallan aikana Girona kuului Tarragonan kaupungin johtaman Tarraconensis-siirtokuntaan ja tunnettiin latinankielisellä nimellä Gerunda.

Girona on ollut myös arabivallan eli maurien vallan alla, kaikkiaan 67 vuotta, ja valtakausi päättyi vuonna 785, kun Kaarle Suuren frankkijoukot kukistivat maurit (espanjaksi moro). Arabivaikutus säilyi toki tämänkin jälkeen, ja 800-luvulla Girona toimikin eräänlaisena kristinuskon ja islamin välisenä rajapaikkana.

Gironan romaanisen katedraalin rakentaminen aloitettiin vuonna 1015, ja se valmistui jo 1036. Vuonna 1285 Gironasta tuli jälleen taistelutanner, kun ranskalaiset hyökkäsivät Aragonin valtakuntaa (nyk. Aragonia) vastaan. Ranskan joukot kuitenkin kärsivät tappion, johon ilmeisesti myös samoihin aikoihin riehuneella rutolla oli vaikutuksensa.

Vuonna 1809 Napoléonin armeija piiritti Gironaa yhdeksän kuukauden ajan, ja piiritys oli tuhoisa ainakin sikäli, että tuhansia kaupungin asukkaita kuoli ja osa kaupungin muurista tuhoutui. Sekä kaupungin edellä mainittu lempinimi että vanhan kaupungin lempinimi, La Força (= voima), ovat peräisin juuri tältä ajalta. Vanhan kaupungin katsottiin kestäneen niin monet taistelut, että se ansaitsi kyseisen lempinimen.

1800-luvun aikana kaupunki alkoi kasvaa, ja erityisesti jokivarrelle rakennettiin paljon. Vaikka kaupungin nykyinen asukasluku, 86000 vuonna 2005, on espanjalaisittain aika pieni, se on kuitenkin Gironan maakunnan pääkaupunki, ja nykyisin sitä pidetäänkin Katalonian tärkeimpänä kaupunkina Barcelonan jälkeen.

Asukasluku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gironan asukasluvun vaihtelu vuosien 1991 ja 2010 välillä
2010 2004 2001 1996 1991
96 722 83 531 74 879 70 576 68 656

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sant Feliun kirkko

Gironan tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat vanha kaupunki, Sant Feliun kirkko, arabialainen kylpylä, juutalainen kaupunginosa, katedraali, taidemuseo ja historiallinen museo. Mainitsemisen arvoinen on myös raunioilla kasvava puutarha Jardins de la Francesa (= ranskattaren puutarhat).

Sant Feliun (espanjaksi San Félix) kirkko oli kaupungin ensimmäinen kirkko, ja sen rakennustyöt aloitettiin jo 1300-luvulla.

Arabialainen kylpylä, Banys Arabs, ei nimestään huolimatta ole arabien, vaan roomalaisten rakentama, ja se on peräisin 1600-luvun lopulta.

Juutalainen kaupunginosa, el call, on merkkinä kaupungin ja koko Katalonian kokemasta juutalaisvaikutuksesta. Sekä Barcelonan että Gironan väestöstä noin 10 prosenttia oli juutalaisia, ja heillä oli merkittävä yhteiskunnallinen asema niin tiede- ja lakimiehinä kuin kauppiainakin. Juutalaiset kuitenkin karkotettiin Gironasta ja koko Espanjasta vuonna 1492 Espanjan "katolisten kuninkaiden" (los reyes católicos), Isabellan ja Ferdinandin määräyksestä. Juutalaisten entinen synagoga toimii nykyisin katalonianjuutalaisten kulttuurin ja historian tutkimuskeskuksena ja museona (el Centre Bonastruc Ça Porta).

Pääosin goottilainen katedraali on varsinaiselta nimeltään Santa Marían katedraali, tosin se tunnetaan paremmin nimellä Gironan katedraali. Vaikka valtaosa katedraalia onkin goottilaista tyyliä, siinä on myös jonkin verran romaanisia piirteitä, ja sen julkisivu on barokkityyliä.

Katedraalin museon merkittävin esine on myös kristillisen kulttuurin kannalta merkittävä aarre, vuodelta 975 peräisin oleva värikuvitettu käsikirjoitus, joka kommentoi Johanneksen ilmestyksen apokalypsiä. Käsikirjoitus tunnetaan sen lähteen eli munkki Beato de Liébanan nimellä.

Elinkeinoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gironan tyypillisiä elinkeinoja ovat eri viljalajien sekä viinin ja perunoiden viljely; näitä tärkeämpinä kuitenkin kauppa ja kulttuuri. Girona on myös tärkeä turistikohde. Myös tekstiiliteollisuudella, paperi- ja metalliteollisuudella sekä graafisen alan teollisuudella on Gironassa jalansijansa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • "Guías Visuales El País-Aguilar: España", Santillana Ediciones Generales, S. L., Madrid 2003.
  • Toman, Rolf (toim.): "Cataluña – Arquitectura, arte, paisaje", Könemann Verlagsgesellschaft mbH, Köln 2001.

Viiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]