Geologinen muodostuma
Geologinen muodostuma eli pinnanmuoto on Maapallon pintakerroksessa, kallio- tai maaperässä oleva luonnon aikaansaama muodostuma. Geologiset muodostumat ovat syntyneet usein pitkän ajan saatossa erilaisten endo- ja eksogeenisten voimien muokkaamana. Geologisia muodostumia ovat esimerkiksi vulkanismin synnyttämät tulivuoret, jääkaudella syntyneet harjut ja hiidenkirnut, tuulen muovaamat dyynit ja sateen kalkkikivialueilla rapauttamat tippukiviluolat.[1]
Pinnanmuotoja tutkivat geologia, geomorfologia ja maantiede.
Geologiset muodostumat ovat luonnolle ja ihmiselle tärkeitä. Maa- ja kallioperä vaikuttavat alueelle muodostuvaan kasvillisuuteen, esimerkiksi Suomessa harjuilla kasvaa karua mäntymetsää. Niistä saadaan myös raaka-aineita, kuten satojen miljoonien vuosien ikäisistä kerrostumista kivihiiltä, öljyä ja maakaasua ja esimerkiksi harjujen pohjavesialueilta puhdasta juomavettä tai kalliosta graniittia rakennuksiin.
Monet geologiset kohteet ovat suojeltuja niiden maisema- ja luonnon arvoihin perustuen. Harjuja koskee lisäksi erillinen harjujensuojelulaki.[1] Geologiset kohteet ovat arvokkaita myös virkistyksen, matkailun, retkeilyn ja harrastustoiminnan kautta. Geologisten muodostumien luota löytyy usein myös historiallisia ja arkeologisia kohteita.
Erilaisia geologisia muodostumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Endogeeniset geologiset muodostumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Endogeenisissa prosesseissa eli maan ytimen lämmöstä johtuvan laattatektoniikan ja vulkanismin synnyttämät geologiset muodostumat ja jotkut eroosion kulutuksesta muuttuneet pinnanmuodot: litosfäärilaatta, poimuvuori, tunturi, vaara, lohkovuori, pöytävuori, tulivuori, basalttipylväs, basalttityyny, kaldera, atolli, laavatunneli, laavakupla, kimberliittipiippu, geysir, kuuma lähde, hautavajoama, valtameren keskiselänne
Eksogeeniset geologiset muodostumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Fluviaaliset (veden aiheuttama): rotko, raviini, kuru, vesiputous, jokiuoma, meanderi, juolua, delta, särkkä, hiekkaranta, kynnäs, laguuni, tombolo, liitukalliojyrkänne, holvikaari, raukki, lähde
Eoliset (tuulen aiheuttama): dyyni, sienikallio
Glasiaaliset ja ikirouta (jäätikön aiheuttama): U-laakso, vuono, harju, reunamuodostuma, silokallio, siirtolohkare, drumliini, suppa, sanduri, hiidenkirnu, pirunpelto, pingo
Rapautuminen (kemiallista, mekaanista tai organogeenistä): tippukiviluola, karstimaa, doliini, polje[2]
Avaruuden kappaleiden synnyttämät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Avaruudesta tulleiden komeettojen, meteoriittien ja asteroidien synnyttämät: meteoriittikraateri
Suomen geologiset muodostumat ja niiden tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomelle ominaisia geologisia muodostumia ovat esimerkiksi vaarat ja harjut itäisessä Suomessa sekä tunturit pohjoisessa.
Suomessa Geologian tutkimuskeskus julkaisee geologisia kohteita ja nähtävyyksiä esitteleviä geologisia retkeilykarttoja, jotka opastavat tutustumaan Suomen luonnonhistoriaan.[3][4]
Esimerkkejä geologisista muodostumista aluemaantieteellisesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuumilla ja kuivilla alueilla, lähinnä tropiikin valaistusvyöhykkeeseen kuuluvilla alueilla, kuten Saharan aavikolla, ominaisiksi geologisiksi muodostumiksi tulevat suuret dyynialueet. Suomestakin löytyy dyynejä Kalajoen hiekkasärkiltä.[5]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Geologiset muodostumat Ympäristö.fi. 9.11.2015 / päivitetty 26.3.2019. Viitattu 30.1.2020.
- ↑ Kakko, Irma & Kenno, Pirkko & Tyrväinen, Heikki & Fabritius, Heidi: Lukion maantiede : 1-2, Sininen planeetta, Yhteinen maailma. Helsinki: Kirjavälitys, 2010. ISBN 978-951-1-24378-6.
- ↑ Geologiset luontokohteet Geologian tutkimuskeskus – GTK. Arkistoitu 15.7.2015. Viitattu 30.1.2020.
- ↑ Geologiset luontokohteet – Geological natural sites Geologian tutkimuskeskus – GTK. Viitattu 30.1.2020.
- ↑ Kalajoen dyynialue Geologiset luontokohteet. Arkistoitu 15.12.2017. Viitattu 30.1.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Geomatkailu ja geologiset luontokohteet Geologia.fi. 10.8.2018. Viitattu 30.1.2020.
- Geologiset luontokohteet Weppi.gtk.fi – OpenStreetMap. Arkistoitu 30.1.2020. Viitattu 30.1.2020.