Francis Galton
Wikipedia
Francis Galton (16. helmikuuta 1822 Sparkbrook, Birmingham – 17. tammikuuta 1911 Haslemere, Surrey) oli englantilainen tutkimusmatkailija, antropologi ja tilastotieteilijä, joka aloitti perinnöllisyystutkimukset. Hän oli Charles Darwinin serkkupuoli ja aikansa ihmelapsi, joka oppi kaksivuotiaana lukemaan ja osasi viisivuotiaana kreikkaa ja jakolaskuja. Galton teki vuonna 1846 tutkimusmatkan Valkoiselle Niilille ja vuonna 1850 Etelä-Afrikan länsiosiin.
Darwinin teos Lajien synty ohjasi Galtoninkin kiinnostusta luonnontieteisiin ja perinnöllisyyteen. Teoksissaan Hereditary genius, its laws and consequences (1869), ja Natural inheritance (1889) hän muotoili Galtonin lain, jonka mukaan yksilön perimästä tulee 50 % kummaltakin vanhemmalta, 25 % kultakin isovanhemmalta, 12,5% kultakin iso-isovanhemmalta. Hän tutki myös tilastollisia menetelmiä, muun muassa korrelaatiota ja ilmatiedettä.
Galton aloitti kaksostutkimukset. Näillä hän pyrki selvittämään sitä, kuinka suuri osa ihmisen persoonallisuudesta voidaan selittää perimän tai toisaalta ympäristön avulla. Galton päätyi toteamaan, että perimän vaikutus ylittää merkittävästi ympäristön vaikutuksen. Nykyään tällaista perimän ja ympäristön vastakkainasettelua jotkut pitävät keinotekoisena ja jopa jokseenkin harhaanjohtavana mutta sitä tutkitaan yhä paljon. Galtonia voidaan pitää käyttäytymisgenetiikan perustajana.
Galtonin teoksen The Comparative Worth of Different Races (1869), pohjalta syntyi 1800-luvun loppupuolella eugeniikan tai "tieteellisen rasismin" tutkimusala. Galton asetti eri rodut älykkyysasteikoille, jonka toisessa ääripäässä sijaitsivat ateenalaiset ja heidän alapuolellaan laskevassa järjestyksessä englantilaiset, skotlantilaiset ja pohjoisenglantilaiset. Galton aateloitiin 1909, ja hänen testamenttivaroillaan perustettiin hänen mukaansa nimetty rotuhygienian professorin virka Lontoon yliopistoon.[1]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ UCL History: Sir Francis Galton Viitattu 8. elokuuta 2007. (englanniksi)
