Fleminginkatu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fleminginkatua Franzeninkadun risteyksestä pohjoiseen.
Fleminginkatua pohjoisesta. Raitiokiskoja rakennetaan Harjuun. Taaimmainen mäki on Kalliota, keltaisen kerrostalon kohdalla Fleminginkatu tekee pienen mutkan länteen.
Fleminginkadun eteläosa kevätaamuna. Äärioikealla Kallion kirjasto. Ruskean kerrostalon kohdalla Fleminginkatu tekee pienen mutkan itään.
Fleminginkadun ja Franzeninkadun risteys, jonka kohdalla katu tekee mutkan.
Raitiolinja 9 kääntyy Viidenneltä linjalta Porthaninkadulle Fleminginkadun risteyksen kohdalla.

Fleminginkatu (ruotsiksi Flemingsgatan) on noin 900 metrin mittainen etelä-pohjoissuuntainen asuin- ja liikekatu Helsingissä Kallion, Alppiharjun ja Vallilan kaupunginosissa. Kadun varrella on runsaasti niin kutsuttuja kivijalkakauppoja sekä ravintoloita ja baareja. Katu on saanut nimensä Fleming-sukuun kuuluvien historiallisten merkkihenkilöiden mukaan.[1]

Profiili[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fleminginkatu alkaa Kalliosta Viidenneltä linjalta Karhupuiston ja Kallion kirjaston välistä ja kulkee lähes suoraan pohjoiseen. Franzeninkadun risteyksestä pohjoiseen katu viettää alas Helsinginkadulle. Flemingin- ja Franzeninkatujen risteyksessä on pieni katukivin päällystetty aukio. Fleminginkatu jatkuu Helsinginkadun valo-ohjatusta neliristeyksestä Alppiharjuun kuuluvan Harjun halki Aleksis Kiven kadun valo-ohjattuun neliristeykseen. Pohjoisin 200 metrin osuus katua kulkee Vallilan alueella. Fleminginkatu päättyy Satamaradankadulle. Fleminginkatu on sekä ajoradan että jalkakäytävien osalta asfalttipäällysteinen. Autokaistoja on yksi suuntaansa. Katu on valaistu ylösripustetuin valaisimin.

Poikkikadut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinginkuja ei ole varsinaisesti katu, vaan osa korttelinsa talojen tonttia.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luvun alkuun mennessä Fleminginkatu oli jo rakennettu, mutta se oli päällystämätön, vaalein lauta-aidoin rajattu pölyinen hiekkaväylä. Kallion kirjasto valmistui Viidennen linjan risteykseen vuonna 1912 ja jäi korttelinsa ainoaksi rakennukseksi. Fleminginkadun puolelle kirjastokorttelia laitettiin rautaketjuaita. Fleminginkadun ja Agricolankadun kulmaan valmistui Heikki Kaartisen piirtämä asuinkerrostalo vuonna 1911. Fleminginkatu 6 ja 8 ovat niin ikään Kaartisen käsialaa. Agricolankadun ja Helsinginkadun välisen tiivisti rakennetun osuuden kivitalot valmistuivat pääosin 19101930-luvuilla. Fleminginkatu 16:een kohosi vuonna 1972 kerrostalo "Romu-Lindströmin talona" tunnetun vuokrakasarmin paikalle.

Fleminginkatu 18 (Helsinginkatu 21) kerrostalo valmistui "rikkurivoimin" 1913. Sen piirsivät Gösta Kulin ja John Wikander. Samaan aikaan Fleminginkatu oli saanut mukulakivipäällysteen.[3] Fleminginkatu 25:n kerrostalo valmistui 1910. Se on K. Taipaleen ja J. W. Lehtisen käsialaa. Taloa on kutsuttu nimellä "Flemarin piikki".[4] Vastakkaisella puolella katua sijaitsee Toivo Korhosen piirtämä valkea kerrostalo. Se kuuluu as. oy Satakallion neljän massiivisen kerrostalon ryhmään, joka valmistui 19611963 Sadan markan villojen tilalle. Helsingin Ruoholahden mallin mukaan rakennetut Sadan markan villat olivat Heikki Kaartisen käsialaa. Niissä sijaitsi aikoinaan muun muassa lastenvaunutehdas. Osa puutaloyhdyskunnasta tuhoutui vuoden 1941 ilmapommituksissa.[5] Fleminginkadun uusimpia tulokkaita on Nordean talo Aleksis Kiven kadun risteyksessä Vallilan puolella.

Fleminginkadun Harjun alueella kulkeva osuus uudistettiin raitiokiskojen rakentamisen yhteydessä 2000-luvulla.

Pirkko Saision käsikirjoittama televisioelokuva Elämänmeno sijoittuu suurelta osin kortteliin 338 a, joka lännessä rajautuu Fleminginkatuun, pohjoisessa Helsinginkatuun ja idässä Aadolfinkatuun.

Joukkoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinginkadun ja Aleksis Kiven kadun välisellä kappaleella Fleminginkatua kulkee raitiolinja 9. Raitiolinja 8 risteää Fleminginkadun kanssa Helsinginkadun risteyksessä. Linjat 1 ja 3 sekä 9 sivuavat Fleminginkatua kadun eteläpäässä. Sörnäisten metroasema sijaitsee sekä Helsingin- että Vaasankadun risteyksistä nelisen sataa metriä itään. Hakaniemen metroasema sijaitsee noin neljänneskilometri Fleminginkadun eteläpäästä lounaaseen.

Fleminginkadun eteläisimmässä osassa Karhupuiston kyljessä on taksiasema.

Lähteet ja viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nenonen, Kaija ja Toppari, Kirsti: Herrasväen ja työläisten kaupunki Helsingin vanhoja kortteleita 2, Sanoma Osakeyhtiö 1983, ISBN 951-9135-03-0
  • Hackzell, Kaija: Viertotietä itään ja länteen Helsingin vanhoja kortteleita 3, Sanoma Osakeyhtiö 1988, ISBN 951-875-103-X
  1. Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, 1970
  2. Viertotietä itään ja länteen Helsingin vanhoja kortteleita, sivu 75
  3. Viertotietä itään ja länteen Helsingin vanhoja kortteleita, sivu 76
  4. Viertotietä itään ja länteen Helsingin vanhoja kortteleita, sivut 110–113
  5. Viertotietä itään ja länteen Helsingin vanhoja kortteleita, sivut 114–117

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]