Fazlollah Zahedi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fazlollah Zahedi
Iranin 36. pääministeri
Monarkki Mohammed Reza Pahlavi
Edeltäjä Mohammad Mossadeq
Seuraaja Hossein Ala'
Henkilötiedot
Syntynyt17. toukokuuta 1892lähde?
Hamedan, Persia
Kuollut2. syyskuuta 1963 (71 vuotta)
Geneve, Sveitsi
Puoliso Khadija tol-Moluk (eronneet)
Lapset Ardeshir
Homa

Fazlollah Zahedi (pers. ‏فضل‌الله زاهدی‎‎, Faḍl Allāh Zāhidī; 1897 Hamedan, Persia2. syyskuuta 1963 Geneve, Sveitsi)[1] oli iranilainen kenraali ja poliitikko. Hän auttoi šaahi Mohammed Reza Pahlavia palaamaan valtaan vuoden 1953 vallankaappauksessa ja toimi sen jälkeen Iranin pääministerinä 1953–1955.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zahedi valmistui Iranin sotilasakatemiasta vuonna 1916 ja liittyi Persian kasakkaprikaatiin. Hän yleni vain 25-vuotiaana prikaatikenraaliksi ja osallistui kurdien kapinan tukahduttamiseen Länsi-Persiassa. Hän nujersi myös brittien tukeman šeikki Khazal Khanin separatistisen kapinan Khūzestānissa. Šaahi Reza Pahlavi nimitti Zahedin Khūzestānin ja Eṣfahānin kuvernööriksi. Kun Iso-Britannia ja Neuvostoliitto toisen maailmansodan aikana miehittivät Iranin, saksalaismielisyydestä epäilty Zahedi vangittiin syyskuussa 1942. Hän joutui olemaan vuoteen 1945 saakka brittien internoimana Palestiinassa. Uusi šaahi Mohammed Reza Pahlavi nimitti hänet vuonna 1949 pääkaupunki Teheranin sotilaskuvernööriksi ja poliisipäälliköksi sekä senaatin jäseneksi.[1]

Zahedi Yhdysvaltain silloisen varapresidentin Richard Nixonin kanssa Teheranissa.

Zahedi oli vuonna 1951 sisäministerinä Hossein Ala’n hallituksessa ja Mohammed Mossadeqin ensimmäisessä hallituksessa. Hän erosi joulukuussa 1951, koska ei hyväksynyt Mossadeqin politiikkaa. Lokakuussa 1952 Mossadeq syytti Zahedia vallankaappauksen juonimisesta. Toukokuussa 1953 Zahedi pyysi suojelua parlamentin alahuoneelta Majlesilta, jonka puhemies Abu al-Qasim Kashani tuki häntä. Kashanin menetettyä asemansa heinäkuussa 1953 Zahedi pakeni maasta.[1] Pian sen jälkeen Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA suunnitteli Yhdysvaltain ja Ison-Britannian tukeman vallankaappauksen, jolla Mossadeq syrjäytettiin. Suunnitelman mukaan šaahi nimitti 13. lokakuuta 1953 Zahedin uudeksi pääministeriksi, mitä Mossadeq kieltäytyi tunnustamasta. Šaahi joutui 16. elokuuta myös pakenemaan maasta, mutta kolme päivää myöhemmin Zahedin komentamat šaahille uskolliset joukot ottivat vallan ja syrjäyttivät Mossadeqin.[2][1]

Zahedin pääministerikauden alussa Yhdysvallat myönsi Iranille mittavan valtiolainan ja Mossadeqin aikana katkenneet diplomaattisuhteet Isoon-Britanniaan palautettiin. Valta keskittyi nopeasti šaahille, joka lakkautti useita puolueita ja rajoitti kansalaisvapauksia. Zahedi sai jatkaa pääministerinä huhtikuuhun 1955 saakka.[3] Hän oli myöhemmin Iranin edustajana Yhdistyneissä kansakunnissa Genevessä. Hän kuoli siellä vuonna 1963.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Fazlollah Zahedi (englanniksi) Encyclopædia Britannica. Viitattu 10.3.2020.
  2. Mossadeq and oil nationalization (englanniksi) U.S. Library of Congress. Viitattu 10.3.2020.
  3. The Shah's white revolution (englanniksi) U.S. Library of Congress. Viitattu 10.3.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]