Eläinten vallankumous

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eläinten vallankumous
Animal Farm
Alkuperäisteos
Kirjailija George Orwell
Kieli englanti
Genre satiiri
Kustantaja Secker and Warburg (Lontoo)
Julkaistu 1945
Suomennos
Suomentaja Panu Pekkanen
Kustantaja WSOY
Julkaistu 1969
Ulkoasu nidottu
Sivumäärä 126
ISBN 951-0-00184-8 (3. painos 1972)
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Eläinten vallankumous (engl. Animal Farm, 1945) on George Orwellin tunnetuimpia teoksia romaanin Vuonna 1984 ja muistelmateoksen Katalonia, Katalonia ohella. Orwell suunnitteli kirjan satiiriksi Venäjän vallankumouksesta, ja sen innoittajana toimi hänen huomionsa Espanjan sisällissodan tasavaltalaisten riidoista.[1]

Toisen maailmansodan aikana 1944 Orwellilla oli vaikeuksia saada ilmeisen neuvostovastaista kirjaa kustannetuksi. Sitä ei pidetty sopivana poliittiseen tilanteeseen, ja se tulkittiin trotskilaiseksi. Kolmas kustantaja hylkäsi teoksen Ministry of Informationin neuvosta; teos olisi voinut vahingoittaa maan suhteita Neuvostoliittoon. Itä-Euroopassa teos vapautettiin Unkarissa 1989 ja Neuvostoliitossa glasnostin myötä. Yhdysvalloissa sitä on vaadittu kiellettäväksi kommunismimyönteisenä ja yksityiskohtaista seksuaalista aineistoa sisältävänä.[2]

Pink Floyd on julkaissut vuonna 1977 albumin Animals. Albumin inspiraationa toimi George Orwellin kirja Eläinten vallankumous, mutta toisin kuin neuvostovastainen Orwellin teos, Animals käsittelee kapitalistista kilpailuyhteiskuntaa ja arvostelee jyrkästi markkinatalousjärjestelmää ja mm. Mary Whitehousea.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Romaanissa juopon maanviljelijän maatilalla asuvat eläimet tekevät vallankumouksen vanhan karjun ohjeiden mukaan. Vallankumousta johtaneet siat alkavat hallita tilaa "animalismiksi" kutsumansa ideologian pohjalta. Vallankumouksen johtohahmot, karjut Napoleon ja Lumipallo, joutuvat riitoihin, ja Napoleonin voitettua valtataistelun Lumipallo karkotetaan tilalta. Sikojen vallan alla eläinten olot kovenevat, ja siat varaavat itselleen yhä lisää etuoikeuksia, kunnes animalismin alkuperäisistä ihanteista on jäljellä enää fraasi: "Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset". Napoleon järjestää lavastettuja oikeudenkäyntejä ja teloituttaa eläimiä toisten pelottelemiseksi, myöntää itselleen suurellisia arvonimiä ja kumoaa animalismin periaatteet yksi kerrallaan. Lopulta siat alkavat kävellä kahdella jalalla ruoskat kädessä, ja muita eläimiä kohdellaan jokseenkin samoin kuin ihmisten valtakaudella. Romaanin viimeisessä kohtauksessa toiset eläimet katselevat, kuinka siat kohottavat maljoja ihmisten kanssa, eivätkä ne enää erota sikoja ihmisistä.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Myöhemmin kirjasta on tullut kouluissa paljon luettu klassikko. Eläinten vallankumouksesta tehtiin Britanniassa animaatioelokuva (suom. Eläinten kapina) vuonna 1955, osittain CIA:n rahoituksella; elokuvassa kirjan tapahtumia on muutettu siten, että vanhaa tsaarinvaltaa ja uskontoa arvostelevia piirteitä on häivytetty ja lopussa muut eläimet kaatavat sikojen vallan. Saman niminen, mutta alkuteokselle uskollisempi elokuvasovitus on tehty vuonna 1999.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eläinten vallankumous. Martti Montosen esipuhe. WSOY, 2005. ISBN 951-0-28549-8.
  2. Ulkomaiset kielletyt kirjat (jyu.fi)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]