Eisenstadt

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eisenstadt
Kismarton légifotó3.jpg
Vaakuna
Vaakuna

Eisenstadt

Koordinaatit: 47°50′44″N, 16°31′8″EKoordinaatit: 47°50′44″N, 16°31′8″E

Valtio Itävalta
Osavaltio Burgenlandin lippu. Burgenland
Hallinto
 – Pormestari Andrea Fraunschiel
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 42,91 km²
Korkeus 182 m
Väkiluku (2006) 12 190
 – Tiheys 284 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 7000
Suuntanumero(t) 02682

Eisenstadt on ikivanha noin 13 000 asukkaan kaupunki Burgenlandin osavaltiossa Itävallassa. Se on viinin- ja hedelmänviljelyn keskus. Kaupungin nähtävyyksiin lukeutuu muun muassa Esterházyn linna, jossa työskeli aikoinaan säveltäjä Joseph Haydn. Hänet on haudattu kaupungin kirkkoon.

Eisenstadt on Burgenlandin pääkaupunki. Burgenland siirrettiin vuoden 1921 sopimuksessa Unkarista Itävaltaan ja pääkaupungiksi tuli Eisenstadt 30. huhtikuuta 1925. Sen unkarinkielinen nimi on Kismarton ja kroatiaksi se on Željezno. Kaupungin nimi tarkoittaa "rautakaupunkia", aiemmin myös "rautaista linnaa".

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikalla on arkeologisten tutkimusten perusteella ollut asutusta jo Hallstatt-kaudella kolmisen tuhatta vuotta sitten. Sen jälkeen siellä on ollut kelttiläistä ja roomalaista asutusta. Kansainvaelluksen aikana saapui germaaniheimoja ja hunneja. Baijerilainen asutus lienee syntynyt vuoden 800 vaiheilla.

Kaupungin nimi Castrum ferrum mainitaan ensi kerran 1118. Unkarinkielinen nimitys Kismarton (Pyhä Martti) mainitaan vuonna 1264. Oikeus kaupankäyntiin on Eisenstadtille annettu vuonna 1388. Itävallan arkkiherttua Albert VI valtasi kaupungin 1445, ja se pysyi Habsburgien hallitsijasuvulla parisataa vuotta. Ottomaanit valtasivat kaupunkiin 1529 - 1532 pyrkiessään Wieniin.

Esterházyt ryhtyivät hallitsemaan Eisenstadtia vuonna 1648. Heidän aikanaan oli vilkasta rakennustoimintaa, joten kaupunkikuva muuttui melkoisesti. Napoleon Bonaparten ranskalaiset joukot valloittivat kaupungin 1809. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Burgenlandin maakunnan asemasta oli kiistaa, mutta alue jäi Itävaltaan eikä tullut osaksi Unkaria. Toisen maailmansodan aikana kaupunkia pommitettiin. Se oli Puna-armeijan hallussa 1945 - 1955.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]