Eduard von Böhm-Ermolli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eduard von Böhm-Ermolli
Böhm-Ermolli vuonna 1897
Böhm-Ermolli vuonna 1897
Henkilötiedot
Syntynyt 12. helmikuuta 1856
Flag of the Papal States (1808-1870).svg Ancona, Kirkkovaltio
Kuollut 9. joulukuuta 1941 (85 vuotta)
Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Opava, Saksa
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Itävalta-Unkarin lippu Itävalta-Unkari
Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia
Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Natsi-Saksa
Palveluvuodet 1875–1918
Taistelut ja sodat Ensimmäinen maailmansota
Sotilasarvo Sotamarsalkka
Kunniamerkit Pour le Mérite

Eduard von Böhm-Ermolli (12. helmikuuta 1856 Ancona9. joulukuuta 1941 Opava) oli itävaltalainen kenraali ensimmäisen maailmansodan aikana. Böhm-Ermolli saavutti sotamarsalkan arvon Itävalta-Unkarin armeijassa sekä kunnia-arvon Saksan armeijan sotamarsalkka 30. lokakuuta 1941.

Hänen isänsä Georg Böhm (1813–1893) oli ylennetty kersantista upseeriksi hänen kunnostauduttuaan Novaran taistelussa 1849. Georg Böhm jäi eläkkeelle majurina 1877 ja hän sai periytyvän aatelisarvon 1885. Samana vuonna hän sai myös luvan lisätä vaimonsa tyttönimen omaan sukunimeensä jolloin perhe tunnettiin nimellä ”von Böhm-Ermolli”.

Eduard von Böhm-Ermolli kävi kadettikoulun St. Pöltenissä ja Teresian sotakorkeakoulua Wiener-Neustadtissa. Syyskuussa 1875 vänrikki Böhm-Ermolli liittyi rakuunarykmenttiin. Hän toimi komentajana eri yksiköissä ja esikuntaupseerina yleten tasaista vauhtia. Hänet ylennettiin ratsuväen kenraaliksi toukokuussa 1912 ja nimitettiin Krakovaan sijoitetun ensimmäisen armeijakunnan komentajaksi.

Ensimmäinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen maailmansodan syttyessä Böhm-Ermolli sai komennettavakseen itävaltalaisen 2. armeijan, joka oli tarkoitus sijoittaa Serbian rintamalle. Venäjän liittyessä sotaan armeija lähetettiinkin itärintamalle, jossa se vahvisti alueen saksalaisia joukkoja.

Böhm-Ermolli ylennettiin kenraalieverstiksi toukokuussa 1916 ja sotamarsalkaksi tammikuussa 1918. Saman vuoden maaliskuussa hänen joukkonsa valloittivat Ukrainan. Hänen armeijaryhmänsä lakkautettiin Odessassa sodan päättyessä keskusvaltojen tappioon.

Sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Böhm-Ermolli muutti asumaan kotikaupunkiinsa Troppauhun, joka sijaitsi Itävallan puolella Sleesiaa. Alueesta tuli osa Tšekkoslovakiaa vuonna 1919. Maan hallitus kunnioitti Böhm-Ermollia 1. luokan reservinkenraalin arvolla. Vuonna 1928 hänet ylennettiin maan armeijakenraaliksi, vaikka hän ei koskaan palvellut Tšekkoslovakian armeijassa.

Kun natsi-Saksa liitti Tšekkoslovakiaan kuuluneen Sudeettimaan alueisiinsa, Böhm-Ermollista tuli nyt Saksan kansalainen. Saksa kunnioitti vuorostaan vanhaa upseeria Saksan armeijan sotamarsalkan arvolla ja hänestä tuli kotikaupunkiinsa sijoitetun 28. jalkaväkirykmentin kunniakomentaja. Böhm-Ermollin kuoltua hänelle myönnettiin valtion sotilashautajaiset Wienissä.