EEP-ohjelma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
EEP-ohjelman logossa on sarvikuono.

EEP-ohjelma (EAZA Ex-situ Programme) on Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestön eli EAZA:n luoma ohjelma eläinlajien suojeluun niiden luonnollisten elinalueiden ulkopuolella eli eläintarhoissa. Työllä mahdollistetaan myös luontoonpalautushankkeita. Ensimmäiset EEP-suojeluohjelmat on aloitettu vuonna 1985, ja nykyisin ohjelmaan kuuluu yli 400 eläinlajia.[1]

Lähes poikkeuksetta kaikki EAZA:n jäseneläintarhat osallistuvat EEP-ohjelmaan. Suomessa on kolme järjestön jäseneksi lukeutuvaa eläintarhaa: Korkeasaaren eläintarha, Ähtärin eläinpuisto ja Ranuan eläinpuisto. Vuoden 2023 tiedon mukaan Korkeasaaressa on yli 35 ohjelmaan kuuluvaa eläinlaja, Ähtärissä ja Ranualla kummassakin noin 10 lajia.[2][3][4]

Ohjelmaan kuuluvia Suomen luonnossa eläviä lajeja ovat ahma, saukko, ilves, metsäpeura, tunturipöllö ja viirupöllö. Lisäksi ohjelmaan kuuluu Suomen luonnosta jo hävinnyt vesikko. [5][2] Karhu kuuluu vielä vanhanmalliseen ESB-ohjelmaan. [5][6]

EEP-ohjelman vastine amerikkalaisissa eläintarhoissa on nimeltään Species Survival Plan eli SSP. Eurooppalaisten ja amerikkalaisten suojeluohjelmien koordinaattorit tekevät yhteistyötä, ja eläimiä siirretään joskus myös mannerten välillä.[7]

Lajikoordinaattori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokaisella EEP-lajilla on oma lajikoordinaattori, joka kerää tietoa lajista ja ylläpitää yksilöistä kantakirjaa. Koordinaattori valmistelee myös yhdessä eläintarhojen edustajista nimetyn lajikomitean kanssa lajinsa eläimille lisääntymissuositukset eli mitkä yksilöt saavat lisääntyä keskennään milloinkin, ja suosittelee mihin eläintarhoihin näitä syntyneitä yksilöitä tulisi siirtää jatkamaan omaa sukuaan. [8]

Suomalaiset lajikoordinaattorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurooppalaisten eläintarhojen metsäpeurakantoja hallinnoidaan Suomesta käsin. Kuvassa metsäpeuroja alankomaisessa eläintarhassa.

Leif Blomqvist alkoi pitämään lumileopardien kantakirjaa vuonna 1976 toimiessaan Korkeasaaren eläintarhan intendenttinä[9], ja alkoi toimia lajin koordinaattorina kun sille perustettiin EEP-ohjelma vuonna 1987.[10] Blomqvist toimi lumileopardien lajikoordinaattorina aina 2000-luvulle asti, sittemmin myös työskennellessään ruotsalaisessa eläintarhassa Nordens Arkissa. [11] Blomqvist perusti myös metsäpeurojen ESB-kantakirjan vuonna 1997. Korkeasaaren tutkimuskoordinaattori Kirsi Pynnönen-Oudman oli perustamassa vuonna 2021 tunturipöllöjen EEP-ohjelmaa[12].

Nykyisin Korkeasaaren eläintarhan eläintenhoidon johtaja Nina Trontti toimii markhorien, kuraattori Hanna-Maija Lahtinen metsäpeurojen, ja kuraattori Ville Vepsäläinen tunturipöllöjen lajikoordinaattorina EEP-ohjelmissa. Lisäksi Korkeasaari toimii monessa lajikoordinaattoireiden työtä tukevassa lajikomiteassa. [13]

Ohjelman vanha nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin lyhenne EEP tuli sanoista European Endangered species Programme, eurooppalainen uhanalaisten eläinten suojeluohjelma. Sen lisäksi joistain lajeista pidettiin yllä ESB-kantakirjaa (European Studbook). Nämä termit yhdistettiin kuitenkin vuodesta 2019 alkaen vaiheittain saman EAZA Ex-situ Programme -nimen alle. Nykyisin kaikki EEP-ohjelmaan kuuluvista eläinlajeista eivät siis ole uhanalaisia, mutta osa elinvoimaisista lajeista vaatii muutoin tarhasuojeluun panostamista: esimerkiksi niiden osapopulaatio voi olla uhanalainen.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ European Association of Zoos and Aquaria: EAZA Population management manual eaza.net. 8.10.2015. Arkistoitu 11.2.2017. Viitattu 4.11.2019.
  2. ↑ a b Korkeasaaren eläintarha: EEP-suojeluohjelma korkeasaari.fi. Viitattu 25.5.2023.
  3. ↑ Eläimet - Ähtäri Zoo – Ähtärin Eläinpuisto ahtarizoo.fi. Viitattu 25.5.2023.
  4. ↑ Eläimet Ranua Resort. Viitattu 25.5.2023.
  5. ↑ a b EAZA Ex-situ Programme overview EAZA.net. Kesäkuu 2019. European Association of Zoos and Aquaria. Arkistoitu 4.11.2019. Viitattu 4.11.2019.
  6. ↑ ESB-kantakirja Korkeasaari. Viitattu 25.5.2023.
  7. ↑ Species Survival Plan Programs | AZA www.aza.org. Viitattu 25.5.2023.
  8. ↑ PROGRAMMES » EAZA www.eaza.net. Viitattu 4.11.2019.
  9. ↑ Leif Blomqvist: Three decades of Snow leopards Panther a uncia in captivity International Zoo Yearbook. Tammikuu 1995. Zoological Society of London (ZSL). Viitattu 4.11.2019.
  10. ↑ Blomqvist, Leif: THE STATUS OF THE SNOW LEOPARD IN THE EEP-PROGRAM IN 2007. Snow Leopard Network, 2007.
  11. ↑ Thomas McCarthy, Davis Mallon: Biodiversity of the World: Conservation from Genes to Landscapes - SNOW LEOPARDS. Academic Press Publications / Sara Tenney, 2016.
  12. ↑ Tunturipöllöjen uutta suojeluohjelmaa johdetaan Korkeasaaresta käsin Korkeasaari. 27.7.2021. Viitattu 13.2.2024.
  13. ↑ Korkeasaaren eläintarhan organisaatio Korkeasaari.fi. Korkeasaaren eläintarha. Viitattu 4.11.2019.
  14. ↑ PROGRAMMES » EAZA www.eaza.net. Viitattu 25.5.2023.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=EEP-ohjelma&oldid=22188468”